PANU KAILAN NEUVOT - OSAN KYSEENALAISTAN !

Kaila neuvoo median neuvontapalstoilla asentamaan kaapistot ja kirjahyllyt ulkoseiniä vasten tehokkaaksi lämmön eristäjäksi. Sitä se onkin.

Rakennusten kuntotarkastuksia tehtyäni - ja jo ennen tätä työtä - olen havainnut tässä ongelman joka ei ole mitätön varsinkin heikosti eristettyjen 1960-70 -lukujen taloissa.

Tänä päivänä siitä kiistellään termillä liian paksu eristys yhdistettynä höyrynsulkumuoveihin.
Paksussa eristeessä kylminä kausina kastepiste siirtyy syvälle eristeisiin ja muovikelmut saavat eristekerroksissa aikaan oman, talon rakenteisiin kuulumattoman mikroilmaston. Hyvän kasvualustan homeille ja sienille.

Tarkastuksissa olen havainnut kylmäkomeroiden ja kaappien aiheuttavan samanlaista ongelmaa hieman eri tavalla. Vähällä eristyksellä varustetuissa seinissä kaappien suojatessa huoneiston lämmön siirtymistä seinärakenteeseen muodostuu kastepiste erittäin lähelle sisärakenteita, jopa seinän ja kaapin väliin.
Sen seurauksena löytyy mikrobikasvustoja kaappien ja komeroiden sisältä, sekä seinäpinnoista hyllyjen takaa.
Samaa ongelmaa aiheuttaa mm. keittiökalusteiden umpinaiset sokkelit. Jopa uusissa rakennuksissa kylmyys leviää betonilaattaa pitkin kaappien edustoille. Mitä tapahtuukaan umpisokkeleissa varsinkin kulmissa, joissa tiiveydessä on usein ongelmia.

Em. johtuen suosittelenkin avaamaan kaapistojen sokkelien levytyksiä ja uusrakentajille ja remontoijille jaloilla, ilman etulevyjä seisovia kaappeja - niin kotiin kuin mökeillekin.

LUKSIA- LOHJALLA NÄYTÖN PAIKKA - JA MAHDOLLISUUS

Luksian Lohjalla omistama Puu-Anttila on päästetty huonoon kuntoon välinpitämättömällä huolenpidolla.

Koska kysymyksessä on iso suojeltu hirsirakennus, sen korjaustavoissa ja korjausosaamisessa on omanlaisensa haasteet.

Siinä piilee myös mahdollisuus ja näytön paikka oppilaitokselle, joka kouluttaa myös rakennusalalle osaajia. Koulutus on kuitenkin suuntautunut pääosin uudisrakentamiseen ja jonkin verran korjausrakentamiseen. Ei kuitenkaan perinnerakennusten korjaukseen, restaurointiin tai entistämiseen. Tietääkseni.

Koska Puu-Anttilassa sekä useassa Länsi-Uusimaan kuntien ja kaupunkien omistamissa vanhoissa rakennuksissa on paljon korjausvelkaa, tulisi alueen koulutuskuntayhtymän panostaa vanhojen rakennusten korjausrakentamiskoulutukseen.
Tämä koulutusmuoto toisi vain voittoja alueelle, sillä historiallisten rakennusten korjaustyövoimaa löytyisi oman alueen sisältä vuosikymmeniksi eteenpäin. Oppilaitoksella olisi runsaasti eritasoisia työharjoittelupaikkoja. Valtion koulutustuki keventäisi lähinnä oman kohteen korjauskustannusta, sekä kuntien korjausvelan kustannusta.

Rakennustyövoimaa on tällä hetkellä paljon työttömänä ja tilanne tulee käsitykseni mukaan jatkumaan 1-2 vuotta saman suuntaisena. Sopivaa koulutettavaa tekijää on siis saatavilla. Lähtisin kuitenkin siitä, että koulutettavilla tulee olla asenne kohdallaan. Tähän työhön tulee haluta. Siihen ei voi pakottaa.
Siksipä erikoistumiskoulutusta pitäisi kohdistaa jonkin verran sekä alalle uusille ja sopivassa määrin jo rakennusalan peruskoulutuksen saaneille, että myös osaaville rakennusmiehille.
 Oppilaitos tarvitsee myös itse alan osaajia. Opetukseen, työnjohtoon ja valvontaan. Näitä palveluja voidaan myös ostaa projektin alihankintana.

Jotta tuote varmasti toimisi, niin kunnat tilatessaan vanhojen koulu- ym.rakennusten korjaustöitä edellyttäisivät, että työvoimasta riittävä osa eri tasoilla työskentelevistä pitää olla erikoiskoulutuksen ja kokemuksen omaavia.

KUNTIEN KORJAUSRAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN HUOLENPITO

Hyrsylän ja Puu-Anttilan mutkat

Lohjan kaupungilla, kuten varmasti myös naapureilla on käsissä vanhojen rakennusten kunto-ongelma. Syitä nykytilaan on useita.

Yksi tärkeimmistä on rakennusten käyttötarkoitusten ja käyttötapojen muutokset.

Siihen liittyen rakennusten käyttötarkoitusten muutostöiden vaillinainen suunnittelu, työnjohdon osaaminen vanhojen rakennusten muutostöissä, välinpitämätön ja ajattelematon viimeistely eli itse korjaustyön toteutus. Ja lopuksi kaikkien em. vaiheiden valvontaosaaminen ja -osallistuminen aktiivisesti.

Käyttöhistorian aikainen kiinteistöjen kunnon ja toimivuuden valvonta ja pikainen vahinkojen kunnostaminen on laiminlyöty. Kun säästettiin tiettyyn rakennukseen kohdistuva talonmiehen vuosikustannus 10-15 tuhatta euroa, niin moninkertaisella summalla korjattiin – ja tehtiin sutta. Tästä lyhytnäköisestä säästöstä on tullut miljoonien kustannus kaupungille.

Puu-Anttilan tarina on aika selkeä. Olen tutkinut perusteellisesti rakennuksesta tehdyt kuntokartoitusraportit vuosilta 2006 ja 2013.

Vuoden 2006 raportti on kiinnittänyt huomiota useaan seikkaan, joihin omistajan olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Samoja asioita tuli esiin vuoden 2013 raportissa: Alapohjan jätteet, läpivientien tiivistämättömyys, vesikaton vuoto jne. Kaikki tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa epäterveelliset työolosuhteet. Energiaremontissa ullakolle asennettu ilmalämpöpumppu on pahin esimerkki ammattitaidottomuudesta niin suunnittelun, asennuksen kuin valvonnan osalta. Kaikki ovat epäonnistuneet.

Lyhyesti voi sanoa, että rakennuksen viimeisinkin omistaja on kutakuinkin laiminlyönyt sille kuuluvat tehtävät julkisen, suojellun rakennuksen kunnossapidosta, jonka seurauksena henkilökunta ja opiskelijat ovat voineet altistua terveydelle haitalliselle huoneilmalle. Välinpitämättömyyttä osoittaa se, että monet näistä vaurioista ovat olleet näkyvissä. Aiheutetut vahingot ovat mittavat. Vastuunkantajia pohtikoon omistajat, eli myös Lohja, joka on mukana kuntayhtymässä.

Puu-Anttilalle on saatu tilattua korjauskustannusarvio. Aika nopeasti saatiin loppusummaksi 5 miljoonaa euroa!

Mielestäni työjärjestys ei ole onnistunut. Koska rakennus on iäkäs, aikansa tavalla tehty ja sitä on useasti korjailtu ja muutettu matkan aikana, on mahdotonta tehdä luotettavaa arviota korjauskustannuksista. Varsinkaan kun vauriot on vasta pintapuolisesti arvioitu.

Kustannusten muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti tuleva käyttötarkoitus. Tietenkin vaikuttaa myös se millaiseen ”asuun” rakennus halutaan korjata. Tuleeko siitä perinteinen lisäeristämätön, pinkopahvein ja ekopaperein tuulensuojattu hirsitalo, muuten lisäeristetty, vai peräti matalaenergitalo ?

On turhaa tehdä kustannusarviota korjauksesta, ennen kuin vauriot ovat kokonaisuudessaan esillä. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksen sisustan remonttilevytykset ja vähänkään kosteudelle altistuneet rakenteet ja kaikki eristeet on purettava. Kustannuksena tämä voi olla kokonaiskustannuksista 5-10%. Sen jälkeen on korjauskustannusarvion vuoro rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Väitän, että yksinkertaista, laadukasta toimintatapaa noudattaen rakennus on korjattu terveelliseen käyttökuntoon 1,5 miljoonalla.

Hyrsylän mutkat. Pannaanpa tuulemaan ! Reikiä riittävästi niin hyvä tulee. Onkohan näin ?

Jos koulua halutaan käydä kevät turvallisesti, mielestäni tuuletus pitäisi järjestää siten, että ennen siivousta rakennus saatetaan ylipaineiseksi kevään ajaksi suoraan ulkoa otettavalla esilämmitetyllä ilmalla. Näin estetään ilman kulkeutuminen sisätiloihin vaurioituneiden rakenteiden kautta.

Kuntokartoituksen mukaan rakennuksessa on useita kosteusvaurioita, mm. yläkerran huoneiden eristetiloissa ja alapohja-/runkorakenteissa. Näitä ei liene vielä avattu. Tämäkin rakennus on saatavissa hyvään käyttökuntoon yksinkertaisilla, laadukkailla toimintatavoilla.

Tästäkään rakennuksesta ei pidä tehdä korjaussuunnitelmaa ennen perusteellista vauriokartoitusta.

Kymmenien miljoonien omaisuus vaatii ammattimaista huolenpitoa. Jatketaanko ”säästämistä” ?

Jussi Törmänen, perinnerakentaminen ja -korjaus

SYMMETRISEN KAUPUNGIN KEHITTÄJÄ

Em. otsikolla hakee Joensuun kaupunki määräaikaiseen työsuhteeseen kaupungin ilmeen ja toiminnallisuuden kehittäjää. Tehtäviin kuuluu mm. Symmetrisen kaupungin kehittämissuunnitelman laatiminen, eri osapuolten hankkeiden edistäminen ja koordinointi, vuorovaikutuksen järjestäminen ja toimivan yhteistyösuhteen luominen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Myös Lohjalla olisi tällaiselle kehittäjälle suuri tarve ja jopa tilaus.

Yksin kaupunkihallinnon sisältä puuttuu eteenpäin vievä ajantasainen neuvottelu- ja keskusteluyhteys eri hallinnonalojen välillä. Seuraan aktiivisesti päätöksentekoelimien toimintaa ja olen ymmälläni siitä, että eri hallinnonalojen valmistelu yms. toiminta voi kestää kauankin niin, että toinen, ko. asiaan liittyvä yksikkö ei ole tietoinen suunnitelmista, saati yksityiskohdista.

Jos em. arvio on virheellinen, silloin tiedotuksessa ”rivikuntalaiselle” on suuri laiminlyönti.

Kun tähän lisätään kaupungin monipuolinen yrityssektori, harrastajaryhmät ja muu vapaaehtoistyö, niin soppa on sellainen kuin se tänä päivänä Lohjalla on.

Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun viitaten voidaan mielestäni käyttää termiä korttelisuunnittelulautakunta tai käyttää jopa pienempää yksikköä kuin kortteli. Tällaisella jänteettömällä suunnittelulla ei yrityssektori voi tehdä omia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Tavallinen kaupunkilainenkaan ei voi tehdä omia tulevaisuuden suunnitelmia kovin kauas, sillä tämän päivän viihtyisä asuin- ja virkistyspaikka voi jo ensi vuonna olla liikenteen solmukohta tai betonilähiö. Toisaalta taas toimeenpano voi kestää vuosikymmenen.

Lohjalla vanhana teollisuuskaupunkina on samantyyppisiä ongelmia muuttua kuin pienillä maaseutukeskuksilla. Maaseutuväki ei ole ollut kiinnostunut kehittämään omia keskuksiaan ja teollisuuskaupungit ovat menneet teollisuuden ehdoilla. Kun on tottunut näkemäänsä, niin kolkko, arkinen teollisuusalue lähiseudun betonilähiöineen on juurtunut syvälle. Mahdollista muutoksella saatavaa kauneutta omassa kaupunkiympäristössä ei pysty kuvittelemaan, vaikka joskus pistäytyisi ulkomailla tai naapurikunnissa sitä ihailemassa. Lyhyesti; ”kun on tottunut rumuuteen, ei muuta osaa kaivata”.

Tilaus määräaikaiselle kaupungin kehittäjälle on olemassa. Kaavoituksessa räpistellään yksittäisiä kohteita, matkailussa ei ole saatu laajaa kokonaisuutta hallintaan, kaupunkikeskustan viihtyisyyden eteen ei olla valmiita panostamaan ja lohjalaiseen historiaan kuuluvia elementtejä ollaan tuhoamassa. Mikä pahinta, paluumuutto pääkaupunkiseudulle on alkanut.

Yksi tärkeimmistä asumisen kriteereistä on viihtyvyys, jossa ympäristöllä on tärkein rooli. Viihtyvyys on suuri tekijä myös matkailijalle ja mökkiläiselle.

Lohjalla on viime aikoina yritetty kehittää matkailua yksittäisen kärkihankkeen muodossa. Se ei mielestäni ole oikea tie. Elämyskaivos ei voi toimia yksin. Kestävä matkailun kehittäminen vaatii monipuolisen verkoston ja siksi lähivuosien muutokseen tulee rakentaa laajempi suunnitelma. Siihen suunnitelmaan tulee sisällyttää Porlan historiallinen kalanviljelypuistoalue, Aurlahti sekä taajaman kaikki merkittävät rakennukset, muut kohteet ja reitit sivukylät mukaan lukien. Laajempi visio koko kaupungin kehittämissuunnitelmista toteutusaikatauluineen olisi Kaupungin kehittäjän työn kuva ja se suunnitelma toteutettaisiin 5 – 15 vuoden kuluessa.

Kaupunki luo mahdollisuudet, kaupunkilaiset toteuttavat. Silloin voitaisiin puhua kaupungin investoinneista asukkaidensa ja yritysten hyväksi. Nyt olis aika rueta töihin.