2025 UUDET TAVOITTEET JA UNELMAT
KOSTEUS- JA KUNTOKARTOITUS JA TARKASTUS
POHJOLAN KOSTEUS- JA KUNTOKARTOITUS tmi http://www.kosteus-jakuntokartoitus.fi/ -Turvallinen ja terveellinen asuminen -Asuintalojen huolenpito -Ekologisen rakentamisen puolestapuhuja
sunnuntai 20. lokakuuta 2024
maanantai 21. marraskuuta 2022
ENERGIAKRIISI NOSTAA ESIIN PALOTURVALLISUUDEN
Olen tarkastanut eri tilanteissa runsaat 500 pientaloa kauppaa tai korjaustoimia varten, joista 85 % on rakennettu ennen 2000 lukua. Ennen 1980 lukua rakennettujen pientalojen savupiippujen paloturvallisuus ei ole yksin nuohouksesta kiinni vaikka sillä on suuri merkitys. Vähälle huomiolle on jäänyt välipohjien/yläpohjien lämmöneristetilan kohdalla tärkeä paloeristys. Sitä ei nuohoojat tarkasta. Useissa eteen tulleissa palotarkastajien raporteissa ei ole mainintaa paloeristyksestä. Useimmiten myös kuntokartoittajien raporteista maininta puuttuu, eli ei ole tarkastettu ! Yleensä paloeristeenä on likaantunut tavallinen mineraalivilla, roskainen ja pölyinen hiekkapeti tai suoraan puru, turve tai muu eriste piippua vasten. Jos piippuun tulee halkeama eristeiden kohdalla, on tulipalon riski suuri, jopa räjähtävä. Tällaisen kustannuksiltaan pienen virheen takia ns. rintamamiestalojen paloturvallisuus on saanut huonon maineen.
Nykyisten paloturvamääräysten mukaan eristetilan kohdalla tulisi olla 100 mm:n palamaton paloeristys, luokkaa A1. Ymp.minist.as. 745/2017 §6.
Kehotan em. aikakauden talojen asujia tarkastamaan paloeristyksen ja tarvittaessa korjaamaan nykymääräysten mukaiseksi ennen tulevaa talvea. Riski on suuri nyt, kun vanhoja hormeja aletaan lämmittää tehokkaasti.
perjantai 11. kesäkuuta 2021
PUULATTIAN LATTIALÄMMITYKSEN MAINIO VAIHTOEHTO
Infraheat. Suomalainen. Valmistus Kajaanissa jo vuosikymmeniä. Mielestäni ylivoimainen hinta/laatu/teho/lämmitysnopeus lauta- ja parkettilattiassa. Helppo asentaa. Omaa ja asiakaskokemusta riittävästi. Käy erinomaisesti rossilattiaan ja maanvaraiseen alapohjarakenteeseen. Itselläni molemmat asennustavat käytössä Pohjois-Suomessa ja Etelässä.
maanantai 18. maaliskuuta 2019
LUMET KATOLLA VAI PERUSTUSTEN VIERELLÄ
LUMITYÖN TARVE VAURIOIDEN ESTÄMISEKSI
Kattolumista on tänäkin vuonna haittaa. Asuintalot kestävät tällaiset lumimäärät. Mikäli vesikaton rakenteet ovat ehjät ja läpiviennit tiiviitä, ylä- ja välipohjissa ei pitäisi olla ongelmia. Paitsi, mikäli peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Peltikate saattaa kondensoitua tietyissä sääoloissa, ja silloin eristeet voivat kostua. Oikein rakennetulla tuuletuksella riskiä voidaan pienentää. Aluskate poistaisi ongelman.
RAKENNUSTEN PERUSTUKSET voivat joutua kosteusrasituksen vaivaamiksi, kun katon lumet putoavat tai pudotetaan rakennuksen viereen.
Suurin ongelma syntyy rinteeseen, mutta myös tasamaalle rakennettujen talojen perustuksissa, ellei rakennuksen vierustat vietä reilusti poispäin sokkelista.
Pintamaat ovat jäässä, joten salaojituksesta ei tähän aikaan ole apua vesien poistossa. Lumen sulaessa vedet valuvat joko poispäin tai kohti perustuksia. Sokkelin kastuessa kosteusrasitus voi siirtyä rakenteissa eteen- ja ylöspäin, tai perustusten ja pohjalaatan alle. Sokkelin vesieristyslevystä ei joka tilanteessa ole riittävää estettä torjumaan tulvimista.
Rossipohjaisessa talossa vedet voivat valua ryömintätilaan ja kastella pohjamaan, minkä seurauksena alapohjan rakenteisiin kohdistuu kosteasta ilmasta kosteusrasitus kuukausien ajan. Kuivumisaikaan vaikuttaa ratkaisevasti ryömitätilan tuuletuttuminen.
Kosteissa rakenteissa syntyy vääjäämättä ongelmia liian pitkään jatkuneen kosteuden seurauksena.
KUINKA EHKÄISTÄ KOSTEUSRASITUKSEN KEHITTYMISTÄ ?
- Riittävät lumiesteet katolla ja kunnossa oleva kattovesien poistojärjestelmä siirtää sulamisvedet rännikaivojen kautta hulevesiputkistoon tai -kouruihin.
- Jos lumet putoavat tai pudotetaan, tulisi lumet mahdollisimman pian siirtää sellaiseen paikkaan, että sulamisvedet poistuvat hulevesiverkkoon tai -ojaan. Naapurin tontille sulamisvesiä ei saa ohjata.
- Jos pintamaat viettävät rakennukseen päin tai ovat tasaiset, suosittelen seuraavan sulan maan aikana tekemään pintamaiden muotoiluremontin rakennusten ympärillä.
perjantai 9. helmikuuta 2018
ELÄMME VUOTTA 2018. MIKÄ SELITTÄÄ KYSYNTÄÄNI ?
tiistai 23. tammikuuta 2018
SALAOJIEN ASENTAJIA ON MONENLAISIA ......
Tai oikeastaan - salaojajärjestelmä on osa perustusta.
Kuntotarkastuksissa tulee liian usein vastaan salaojitus, jonka asennyssyvyys ei ole riittävä. Jälkiasennetut salaojat voivat olla mm. kellarirakenteisessa talossa sokkelin puolivälissä. Silloin niistä ei ole mitään hyötyä itse perustuksille. Ennemmin asennustapa voi olla haitaksi, koska pintamaita on muokattu ja huokoisena maaperä suorastaan imee vettä rakennuksen lähelle.
On tärkeätä selvittää, missä syvyydessä vanhan rakennuksen kivijalan tai anturan pohja on.
Kaivannon tulee mennä vielä alapinnasta min. 200 mm. alemmas riippuen maan rakenteesta.
Kallioinen maasto tekee salaojituksesta haastellisemman. Mikäli kalliossa on notkelmia tai halkeamia, salaojituksella ei voi ehkäistä veden menoa rakennuksen alle ilman kallionkuopan patoamista.
Älä siis tilaa halvinta kaivinkoneyrittäjää. Tilaa salaojitukseen todella perehtynyt urakoitsija. Vaadi aina yksityiskohtainen suunnitelma asennustyöstä. (Kaupungilta salaojituslupa)
Jokainen kaivukohde on oman laisensa rakennuspaikasta riippuen. Yleispiirustuksella ei kannata lähteä töihin.
Varmimman tuloksen saa teettämällä maaperätutkimuksen, ellei tunne rakennuspaikan maakerroksia.
perjantai 5. toukokuuta 2017
ILMALÄMPÖPUMPPU - ILMAVESI -LÄMPÖPUMPPU
Moni on hankkinut energiasäästösyistä ilmalämpöpumpun.
Hyvälaatuiset laitteet ovat nykyisin hiljaisia, toimivat -20 asteen pakkasella ja kestävätkin ainakin kymmenen vuotta, kunhan huolletaan.
Energian säästöäkin syntyy kohtalaisesti, mutta kannattaa laskea tarkkaan hankintakustannuksen ja huoltojen aiheuttama kulu. Laitteen kestoikä ja hyötysuhde on ratkaisevaa.
Virheellinen asennustapa on aiheuttanut kosteusvaurioiden myötä lisäkustannuksia.
Vaikka ammattilaiset ovat olleet asialla, on lämmityksen kondenssiveden ohjaus jätetty tekemättä, joten vedet valuvat laitteen alle eli yleensä perustuksiin ja jäämassan kasvaessa kastuu myös ulkoseinärakenne ja edelleen eriste. Myös jäähdytyksen kondenssivesiputki jätetään usein lähelle perustuksia. Olenpa nähnyt tapauksen, missä jäähdytyskondenssivesi oli ohjattu olohuoneen nurkassa olevaan astiaan.
Pakkasilla vettä voi kertyä kymmeniä litroja viikossa, jolloin kosteurasitus perustuksiin ja seinärakenteisiin voi olla todella suuri.
Kivijalan kastuttua kosteus voi ohjautua mm. kellarin sisäseinärakenteisiin, sekä alapohjan rakenteisiin.
Pahimmissa tapauksissa sokkeli on halennut jäätymisen seurauksena.
Kuntotarkastajan näkökulmasta ulkoyksikköihin tulisi aina asentaa kondenssiveden poistoputki ja putki liittää sadevesiverkkoon. Joka tapauksessa etäälle rakennuksesta. Poistoputkeen pitää asentaa saattolämmityskaapeli jäätymisen estämiseksi.
Em. on pieni kustannus kokonaisuus huomioon ottaen. Se on myös melko varma toimenpide vahinkojen estämiseksi.
Asennuksen yhteydessä valvokaa, että putkiaukko sisäyksiköstä ulos tulee ilmatiiviisti suljettua hörynsulkumuoviin tai -paperiin.
Edelleen joillakin asentajilla on virheellinen luulo, että mineraalivilla on ilmatiivis !!!
Lämmösiirtoputkien eriste on suojattava linnuilta joko kotelolla tai helposti pienille puille tarkoitetulla runkosuojamuovilla.