SYMMETRISEN KAUPUNGIN KEHITTÄJÄ
Em. otsikolla hakee Joensuun kaupunki
määräaikaiseen työsuhteeseen kaupungin ilmeen ja
toiminnallisuuden kehittäjää. Tehtäviin kuuluu mm. Symmetrisen
kaupungin kehittämissuunnitelman laatiminen, eri osapuolten
hankkeiden edistäminen ja koordinointi, vuorovaikutuksen
järjestäminen ja toimivan yhteistyösuhteen luominen julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.
Myös Lohjalla olisi tällaiselle
kehittäjälle suuri tarve ja jopa tilaus.
Yksin kaupunkihallinnon sisältä
puuttuu eteenpäin vievä ajantasainen neuvottelu- ja
keskusteluyhteys eri hallinnonalojen välillä. Seuraan aktiivisesti
päätöksentekoelimien toimintaa ja olen ymmälläni siitä, että
eri hallinnonalojen valmistelu yms. toiminta voi kestää kauankin
niin, että toinen, ko. asiaan liittyvä yksikkö ei ole tietoinen
suunnitelmista, saati yksityiskohdista.
Jos em. arvio on virheellinen, silloin
tiedotuksessa ”rivikuntalaiselle” on suuri laiminlyönti.
Kun tähän lisätään kaupungin
monipuolinen yrityssektori, harrastajaryhmät ja muu vapaaehtoistyö,
niin soppa on sellainen kuin se tänä päivänä Lohjalla on.
Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun
viitaten voidaan mielestäni käyttää termiä
korttelisuunnittelulautakunta tai käyttää jopa pienempää
yksikköä kuin kortteli. Tällaisella jänteettömällä
suunnittelulla ei yrityssektori voi tehdä omia pitkän tähtäimen
suunnitelmia. Tavallinen kaupunkilainenkaan ei voi tehdä omia
tulevaisuuden suunnitelmia kovin kauas, sillä tämän päivän
viihtyisä asuin- ja virkistyspaikka voi jo ensi vuonna olla
liikenteen solmukohta tai betonilähiö. Toisaalta taas toimeenpano
voi kestää vuosikymmenen.
Lohjalla vanhana teollisuuskaupunkina
on samantyyppisiä ongelmia muuttua kuin pienillä
maaseutukeskuksilla. Maaseutuväki ei ole ollut kiinnostunut
kehittämään omia keskuksiaan ja teollisuuskaupungit ovat menneet
teollisuuden ehdoilla. Kun on tottunut näkemäänsä, niin kolkko,
arkinen teollisuusalue lähiseudun betonilähiöineen on juurtunut
syvälle. Mahdollista muutoksella saatavaa kauneutta omassa
kaupunkiympäristössä ei pysty kuvittelemaan, vaikka joskus
pistäytyisi ulkomailla tai naapurikunnissa sitä ihailemassa.
Lyhyesti; ”kun on tottunut rumuuteen, ei muuta osaa kaivata”.
Tilaus määräaikaiselle kaupungin
kehittäjälle on olemassa. Kaavoituksessa räpistellään
yksittäisiä kohteita, matkailussa ei ole saatu laajaa kokonaisuutta
hallintaan, kaupunkikeskustan viihtyisyyden eteen ei olla valmiita
panostamaan ja lohjalaiseen historiaan kuuluvia elementtejä ollaan
tuhoamassa. Mikä pahinta, paluumuutto pääkaupunkiseudulle on
alkanut.
Yksi tärkeimmistä asumisen
kriteereistä on viihtyvyys, jossa ympäristöllä on tärkein rooli.
Viihtyvyys on suuri tekijä myös matkailijalle ja mökkiläiselle.
Lohjalla on viime aikoina yritetty
kehittää matkailua yksittäisen kärkihankkeen muodossa. Se ei
mielestäni ole oikea tie. Elämyskaivos ei voi toimia yksin. Kestävä
matkailun kehittäminen vaatii monipuolisen verkoston ja siksi
lähivuosien muutokseen tulee rakentaa laajempi suunnitelma. Siihen
suunnitelmaan tulee sisällyttää Porlan historiallinen
kalanviljelypuistoalue, Aurlahti sekä taajaman kaikki merkittävät
rakennukset, muut kohteet ja reitit sivukylät mukaan lukien.
Laajempi visio koko kaupungin kehittämissuunnitelmista
toteutusaikatauluineen olisi Kaupungin kehittäjän työn kuva ja se
suunnitelma toteutettaisiin 5 – 15 vuoden kuluessa.
Kaupunki luo mahdollisuudet,
kaupunkilaiset toteuttavat. Silloin voitaisiin puhua kaupungin
investoinneista asukkaidensa ja yritysten hyväksi. Nyt olis aika
rueta töihin.
