SYMMETRISEN KAUPUNGIN KEHITTÄJÄ

Em. otsikolla hakee Joensuun kaupunki määräaikaiseen työsuhteeseen kaupungin ilmeen ja toiminnallisuuden kehittäjää. Tehtäviin kuuluu mm. Symmetrisen kaupungin kehittämissuunnitelman laatiminen, eri osapuolten hankkeiden edistäminen ja koordinointi, vuorovaikutuksen järjestäminen ja toimivan yhteistyösuhteen luominen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Myös Lohjalla olisi tällaiselle kehittäjälle suuri tarve ja jopa tilaus.

Yksin kaupunkihallinnon sisältä puuttuu eteenpäin vievä ajantasainen neuvottelu- ja keskusteluyhteys eri hallinnonalojen välillä. Seuraan aktiivisesti päätöksentekoelimien toimintaa ja olen ymmälläni siitä, että eri hallinnonalojen valmistelu yms. toiminta voi kestää kauankin niin, että toinen, ko. asiaan liittyvä yksikkö ei ole tietoinen suunnitelmista, saati yksityiskohdista.

Jos em. arvio on virheellinen, silloin tiedotuksessa ”rivikuntalaiselle” on suuri laiminlyönti.

Kun tähän lisätään kaupungin monipuolinen yrityssektori, harrastajaryhmät ja muu vapaaehtoistyö, niin soppa on sellainen kuin se tänä päivänä Lohjalla on.

Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun viitaten voidaan mielestäni käyttää termiä korttelisuunnittelulautakunta tai käyttää jopa pienempää yksikköä kuin kortteli. Tällaisella jänteettömällä suunnittelulla ei yrityssektori voi tehdä omia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Tavallinen kaupunkilainenkaan ei voi tehdä omia tulevaisuuden suunnitelmia kovin kauas, sillä tämän päivän viihtyisä asuin- ja virkistyspaikka voi jo ensi vuonna olla liikenteen solmukohta tai betonilähiö. Toisaalta taas toimeenpano voi kestää vuosikymmenen.

Lohjalla vanhana teollisuuskaupunkina on samantyyppisiä ongelmia muuttua kuin pienillä maaseutukeskuksilla. Maaseutuväki ei ole ollut kiinnostunut kehittämään omia keskuksiaan ja teollisuuskaupungit ovat menneet teollisuuden ehdoilla. Kun on tottunut näkemäänsä, niin kolkko, arkinen teollisuusalue lähiseudun betonilähiöineen on juurtunut syvälle. Mahdollista muutoksella saatavaa kauneutta omassa kaupunkiympäristössä ei pysty kuvittelemaan, vaikka joskus pistäytyisi ulkomailla tai naapurikunnissa sitä ihailemassa. Lyhyesti; ”kun on tottunut rumuuteen, ei muuta osaa kaivata”.

Tilaus määräaikaiselle kaupungin kehittäjälle on olemassa. Kaavoituksessa räpistellään yksittäisiä kohteita, matkailussa ei ole saatu laajaa kokonaisuutta hallintaan, kaupunkikeskustan viihtyisyyden eteen ei olla valmiita panostamaan ja lohjalaiseen historiaan kuuluvia elementtejä ollaan tuhoamassa. Mikä pahinta, paluumuutto pääkaupunkiseudulle on alkanut.

Yksi tärkeimmistä asumisen kriteereistä on viihtyvyys, jossa ympäristöllä on tärkein rooli. Viihtyvyys on suuri tekijä myös matkailijalle ja mökkiläiselle.

Lohjalla on viime aikoina yritetty kehittää matkailua yksittäisen kärkihankkeen muodossa. Se ei mielestäni ole oikea tie. Elämyskaivos ei voi toimia yksin. Kestävä matkailun kehittäminen vaatii monipuolisen verkoston ja siksi lähivuosien muutokseen tulee rakentaa laajempi suunnitelma. Siihen suunnitelmaan tulee sisällyttää Porlan historiallinen kalanviljelypuistoalue, Aurlahti sekä taajaman kaikki merkittävät rakennukset, muut kohteet ja reitit sivukylät mukaan lukien. Laajempi visio koko kaupungin kehittämissuunnitelmista toteutusaikatauluineen olisi Kaupungin kehittäjän työn kuva ja se suunnitelma toteutettaisiin 5 – 15 vuoden kuluessa.

Kaupunki luo mahdollisuudet, kaupunkilaiset toteuttavat. Silloin voitaisiin puhua kaupungin investoinneista asukkaidensa ja yritysten hyväksi. Nyt olis aika rueta töihin.