LUKSIA- LOHJALLA NÄYTÖN PAIKKA - JA MAHDOLLISUUS
Luksian Lohjalla omistama Puu-Anttila on päästetty huonoon kuntoon välinpitämättömällä huolenpidolla.
Koska kysymyksessä on iso suojeltu hirsirakennus, sen korjaustavoissa ja korjausosaamisessa on omanlaisensa haasteet.
Siinä piilee myös mahdollisuus ja näytön paikka oppilaitokselle, joka kouluttaa myös rakennusalalle osaajia. Koulutus on kuitenkin suuntautunut pääosin uudisrakentamiseen ja jonkin verran korjausrakentamiseen. Ei kuitenkaan perinnerakennusten korjaukseen, restaurointiin tai entistämiseen. Tietääkseni.
Koska Puu-Anttilassa sekä useassa Länsi-Uusimaan kuntien ja kaupunkien omistamissa vanhoissa rakennuksissa on paljon korjausvelkaa, tulisi alueen koulutuskuntayhtymän panostaa vanhojen rakennusten korjausrakentamiskoulutukseen.
Tämä koulutusmuoto toisi vain voittoja alueelle, sillä historiallisten rakennusten korjaustyövoimaa löytyisi oman alueen sisältä vuosikymmeniksi eteenpäin. Oppilaitoksella olisi runsaasti eritasoisia työharjoittelupaikkoja. Valtion koulutustuki keventäisi lähinnä oman kohteen korjauskustannusta, sekä kuntien korjausvelan kustannusta.
Rakennustyövoimaa on tällä hetkellä paljon työttömänä ja tilanne tulee käsitykseni mukaan jatkumaan 1-2 vuotta saman suuntaisena. Sopivaa koulutettavaa tekijää on siis saatavilla. Lähtisin kuitenkin siitä, että koulutettavilla tulee olla asenne kohdallaan. Tähän työhön tulee haluta. Siihen ei voi pakottaa.
Siksipä erikoistumiskoulutusta pitäisi kohdistaa jonkin verran sekä alalle uusille ja sopivassa määrin jo rakennusalan peruskoulutuksen saaneille, että myös osaaville rakennusmiehille.
Oppilaitos tarvitsee myös itse alan osaajia. Opetukseen, työnjohtoon ja valvontaan. Näitä palveluja voidaan myös ostaa projektin alihankintana.
Jotta tuote varmasti toimisi, niin kunnat tilatessaan vanhojen koulu- ym.rakennusten korjaustöitä edellyttäisivät, että työvoimasta riittävä osa eri tasoilla työskentelevistä pitää olla erikoiskoulutuksen ja kokemuksen omaavia.
POHJOLAN KOSTEUS- JA KUNTOKARTOITUS tmi http://www.kosteus-jakuntokartoitus.fi/ -Turvallinen ja terveellinen asuminen -Asuintalojen huolenpito -Ekologisen rakentamisen puolestapuhuja
torstai 5. helmikuuta 2015
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
KUNTIEN KORJAUSRAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN HUOLENPITO
Hyrsylän ja Puu-Anttilan mutkat
Lohjan kaupungilla, kuten
varmasti myös naapureilla on käsissä vanhojen rakennusten
kunto-ongelma. Syitä nykytilaan on useita.
Yksi tärkeimmistä on rakennusten
käyttötarkoitusten ja käyttötapojen muutokset.
Siihen liittyen rakennusten
käyttötarkoitusten muutostöiden vaillinainen suunnittelu,
työnjohdon osaaminen vanhojen rakennusten muutostöissä,
välinpitämätön ja ajattelematon viimeistely eli itse korjaustyön
toteutus. Ja lopuksi kaikkien em. vaiheiden valvontaosaaminen ja
-osallistuminen aktiivisesti.
Käyttöhistorian aikainen
kiinteistöjen kunnon ja toimivuuden valvonta ja pikainen vahinkojen
kunnostaminen on laiminlyöty. Kun säästettiin tiettyyn
rakennukseen kohdistuva talonmiehen vuosikustannus 10-15 tuhatta
euroa, niin moninkertaisella summalla korjattiin – ja tehtiin
sutta. Tästä lyhytnäköisestä säästöstä on tullut miljoonien
kustannus kaupungille.
Puu-Anttilan tarina on aika
selkeä. Olen tutkinut perusteellisesti rakennuksesta tehdyt
kuntokartoitusraportit vuosilta 2006 ja 2013.
Vuoden 2006 raportti on kiinnittänyt
huomiota useaan seikkaan, joihin omistajan olisi pitänyt suhtautua
vakavasti. Samoja asioita tuli esiin vuoden 2013 raportissa:
Alapohjan jätteet, läpivientien tiivistämättömyys, vesikaton
vuoto jne. Kaikki tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa epäterveelliset
työolosuhteet. Energiaremontissa ullakolle asennettu ilmalämpöpumppu
on pahin esimerkki ammattitaidottomuudesta niin suunnittelun,
asennuksen kuin valvonnan osalta. Kaikki ovat epäonnistuneet.
Lyhyesti voi sanoa, että rakennuksen
viimeisinkin omistaja on kutakuinkin laiminlyönyt sille kuuluvat
tehtävät julkisen, suojellun rakennuksen kunnossapidosta, jonka
seurauksena henkilökunta ja opiskelijat ovat voineet altistua
terveydelle haitalliselle huoneilmalle. Välinpitämättömyyttä
osoittaa se, että monet näistä vaurioista ovat olleet näkyvissä.
Aiheutetut vahingot ovat mittavat. Vastuunkantajia pohtikoon
omistajat, eli myös Lohja, joka on mukana kuntayhtymässä.
Puu-Anttilalle on saatu tilattua
korjauskustannusarvio. Aika nopeasti saatiin loppusummaksi 5
miljoonaa euroa!
Mielestäni työjärjestys ei ole
onnistunut. Koska rakennus on iäkäs, aikansa tavalla tehty ja sitä
on useasti korjailtu ja muutettu matkan aikana, on mahdotonta tehdä
luotettavaa arviota korjauskustannuksista. Varsinkaan kun vauriot on
vasta pintapuolisesti arvioitu.
Kustannusten muodostumiseen
vaikuttaa oleellisesti tuleva käyttötarkoitus. Tietenkin vaikuttaa
myös se millaiseen ”asuun” rakennus halutaan korjata. Tuleeko
siitä perinteinen lisäeristämätön, pinkopahvein ja ekopaperein
tuulensuojattu hirsitalo, muuten lisäeristetty, vai peräti
matalaenergitalo ?
On turhaa tehdä kustannusarviota
korjauksesta, ennen kuin vauriot ovat kokonaisuudessaan esillä. Se
tarkoittaa sitä, että rakennuksen sisustan remonttilevytykset ja
vähänkään kosteudelle altistuneet rakenteet ja kaikki eristeet on
purettava. Kustannuksena tämä voi olla kokonaiskustannuksista
5-10%. Sen jälkeen on korjauskustannusarvion vuoro rakennuksen
käyttötarkoituksen mukaan. Väitän, että yksinkertaista,
laadukasta toimintatapaa noudattaen rakennus on korjattu
terveelliseen käyttökuntoon 1,5 miljoonalla.
Hyrsylän mutkat. Pannaanpa
tuulemaan ! Reikiä riittävästi niin hyvä tulee. Onkohan näin ?
Jos koulua
halutaan käydä kevät turvallisesti, mielestäni tuuletus pitäisi
järjestää siten, että ennen siivousta rakennus saatetaan
ylipaineiseksi kevään ajaksi suoraan ulkoa otettavalla
esilämmitetyllä ilmalla. Näin estetään ilman kulkeutuminen
sisätiloihin vaurioituneiden rakenteiden kautta.
Kuntokartoituksen
mukaan rakennuksessa on useita kosteusvaurioita, mm. yläkerran
huoneiden eristetiloissa ja alapohja-/runkorakenteissa. Näitä ei
liene vielä avattu. Tämäkin rakennus on saatavissa hyvään
käyttökuntoon yksinkertaisilla, laadukkailla toimintatavoilla.
Tästäkään
rakennuksesta ei pidä tehdä korjaussuunnitelmaa ennen
perusteellista vauriokartoitusta.
Kymmenien
miljoonien omaisuus vaatii ammattimaista huolenpitoa. Jatketaanko
”säästämistä” ?
Jussi Törmänen,
perinnerakentaminen ja -korjaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)