ENERGIAKRIISI NOSTAA ESIIN PALOTURVALLISUUDEN

Olen tarkastanut eri tilanteissa runsaat 500 pientaloa kauppaa tai korjaustoimia varten, joista 85 % on rakennettu ennen 2000 lukua. Ennen 1980 lukua rakennettujen pientalojen savupiippujen paloturvallisuus ei ole yksin nuohouksesta kiinni vaikka sillä on suuri merkitys. Vähälle huomiolle on jäänyt välipohjien/yläpohjien lämmöneristetilan kohdalla tärkeä paloeristys. Sitä ei nuohoojat tarkasta. Useissa eteen tulleissa palotarkastajien raporteissa ei ole mainintaa paloeristyksestä. Useimmiten myös kuntokartoittajien raporteista maininta puuttuu, eli ei ole tarkastettu ! Yleensä paloeristeenä on likaantunut tavallinen mineraalivilla, roskainen ja pölyinen hiekkapeti tai suoraan puru, turve tai muu eriste piippua vasten. Jos piippuun tulee halkeama eristeiden kohdalla, on tulipalon riski suuri, jopa räjähtävä. Tällaisen kustannuksiltaan pienen virheen takia ns. rintamamiestalojen paloturvallisuus on saanut huonon maineen.

Nykyisten paloturvamääräysten mukaan eristetilan kohdalla tulisi olla 100 mm:n palamaton paloeristys, luokkaa A1. Ymp.minist.as. 745/2017 §6.

Kehotan em. aikakauden talojen asujia tarkastamaan paloeristyksen ja tarvittaessa korjaamaan nykymääräysten mukaiseksi ennen tulevaa talvea. Riski on suuri nyt, kun vanhoja hormeja aletaan lämmittää tehokkaasti.

 PUULATTIAN LATTIALÄMMITYKSEN MAINIO VAIHTOEHTO

Infraheat. Suomalainen. Valmistus Kajaanissa jo vuosikymmeniä. Mielestäni ylivoimainen hinta/laatu/teho/lämmitysnopeus lauta- ja parkettilattiassa. Helppo asentaa. Omaa ja asiakaskokemusta riittävästi. Käy erinomaisesti rossilattiaan ja maanvaraiseen alapohjarakenteeseen. Itselläni molemmat asennustavat käytössä Pohjois-Suomessa ja Etelässä.

LUMET KATOLLA VAI PERUSTUSTEN VIERELLÄ

LUMITYÖN TARVE VAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

Kattolumista on tänäkin vuonna haittaa. Asuintalot kestävät tällaiset lumimäärät. Mikäli vesikaton rakenteet ovat ehjät ja läpiviennit tiiviitä, ylä- ja välipohjissa ei pitäisi olla ongelmia. Paitsi, mikäli peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Peltikate saattaa kondensoitua tietyissä sääoloissa, ja silloin eristeet voivat kostua. Oikein rakennetulla tuuletuksella riskiä voidaan pienentää. Aluskate poistaisi ongelman.

RAKENNUSTEN PERUSTUKSET voivat joutua kosteusrasituksen vaivaamiksi, kun katon lumet putoavat tai pudotetaan rakennuksen viereen.
Suurin ongelma syntyy rinteeseen, mutta myös tasamaalle rakennettujen talojen perustuksissa, ellei rakennuksen vierustat vietä reilusti poispäin sokkelista.
Pintamaat ovat jäässä, joten salaojituksesta ei tähän aikaan ole apua vesien poistossa. Lumen sulaessa vedet valuvat joko poispäin tai kohti perustuksia. Sokkelin kastuessa kosteusrasitus voi siirtyä rakenteissa eteen- ja ylöspäin, tai perustusten ja pohjalaatan alle. Sokkelin vesieristyslevystä ei joka tilanteessa ole riittävää estettä torjumaan tulvimista.

Rossipohjaisessa talossa vedet voivat valua ryömintätilaan ja kastella pohjamaan, minkä seurauksena alapohjan rakenteisiin kohdistuu kosteasta ilmasta kosteusrasitus kuukausien ajan. Kuivumisaikaan vaikuttaa ratkaisevasti ryömitätilan tuuletuttuminen.
Kosteissa rakenteissa syntyy vääjäämättä ongelmia liian pitkään jatkuneen kosteuden seurauksena.

KUINKA EHKÄISTÄ KOSTEUSRASITUKSEN KEHITTYMISTÄ ?
- Riittävät lumiesteet katolla ja kunnossa oleva kattovesien poistojärjestelmä siirtää sulamisvedet rännikaivojen kautta hulevesiputkistoon tai -kouruihin.
- Jos lumet putoavat tai pudotetaan, tulisi lumet mahdollisimman pian siirtää sellaiseen paikkaan, että sulamisvedet poistuvat hulevesiverkkoon tai -ojaan. Naapurin tontille sulamisvesiä ei saa ohjata.
- Jos pintamaat viettävät rakennukseen päin tai ovat tasaiset, suosittelen seuraavan sulan maan aikana tekemään pintamaiden muotoiluremontin rakennusten ympärillä.

ELÄMME VUOTTA 2018. MIKÄ SELITTÄÄ KYSYNTÄÄNI ?

PERUSTIN YRITYKSENI KUNTOTARKASTUKSIIN HELMIKUUSSA 2014. NELJÄ VUOTTA PELKÄSTÄÄN RAKENNUKSIA TUTKIEN SEKÄ OSAAN PARANNUS- JA KORJAUSSUUNNITELMIA TEHDEN ON VIERÄHTÄNYT NOPEASTI.

On mielenkiintoinen jakso työhistoriani loppupuolella. On ollut hienoa päästä tekemään tätä työtä ihmisiä auttaakseen. Ymmärsin ajoissa, miten pystyisin jonkin verran antamaan panostani rakentamisen laadun parantamiseksi, ja rakennus- tai käyttövirheiden aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi. Pelkkä kirves ja vasara ei riitä.

Tuntuu hieman kliseeltä, mutta jokainen rakennus on yksilö tavalla jos toisellakin. Sama talomalli rakennetaan ainakin hieman toisestaan poikkeavalle paikalle. Pystytys ja asentaminen tapahtuu ihmisvoimin ja aina hieman eri järjestyksessä yksityiskohdiltaan. Mm. sen vuoksi kaikki ovat erilaisia. Lisäksi kahta samanlaista käyttötapaa ei ole.

Edellä mainitun takia perehdyn jokaiseen kohteeseen aina uutena kohteena, toki aiempia kokemuksiani ja yleistä tietämystä hyväksi käyttäen.

Asuntokaupassa täysin puolueeton tarkastus ja raportointi on tärkein elementti.   Korkealaatuinen raportointimallini on osittain itse kehittämäni, mutta vähintään yhtä täydellinen kuin mm. “asuntokaupan kuntotarkastus” malli on. Siitä poiketen paneudun itse kohteen toimivuuteen ja ongelmiin - en "toimistoissa laadittuihin teknisiin yleislauselmiin riskirakenteista". 

Ehkä edellä mainitut pienet yksityiskohdat ovat osa luottamusta ja positiivista kierrettä ;)

Jatkan työtäni kehittämällä vieläkin parempia tutkimus- ja korjaustapoja.

Hyvää vuoden jatkoa ja pitäkää huoli kodeistanne.

SALAOJIEN ASENTAJIA ON MONENLAISIA ......

SALAOJITUKSEN TARKOITUS on kuivattaa rakenteiden alapuolta, sekä maaperässä tai pintakerroksissa kohti rakennusta valuvien vesien virtauksen katkaiseminen ennen perustuksia.
Tai oikeastaan - salaojajärjestelmä on osa perustusta.

Kuntotarkastuksissa tulee liian usein vastaan salaojitus, jonka asennyssyvyys ei ole riittävä. Jälkiasennetut salaojat voivat olla mm. kellarirakenteisessa talossa sokkelin puolivälissä. Silloin niistä ei ole mitään hyötyä itse perustuksille. Ennemmin asennustapa voi olla haitaksi, koska pintamaita on muokattu ja huokoisena maaperä suorastaan imee vettä rakennuksen lähelle.

On tärkeätä selvittää, missä syvyydessä vanhan rakennuksen kivijalan tai anturan pohja on.
Kaivannon tulee mennä vielä alapinnasta min. 200 mm. alemmas riippuen maan rakenteesta.

Kallioinen maasto tekee salaojituksesta haastellisemman. Mikäli kalliossa on notkelmia tai halkeamia, salaojituksella ei voi ehkäistä veden menoa rakennuksen alle ilman kallionkuopan patoamista.

Älä siis tilaa halvinta kaivinkoneyrittäjää. Tilaa salaojitukseen todella perehtynyt urakoitsija. Vaadi aina yksityiskohtainen suunnitelma asennustyöstä. (Kaupungilta salaojituslupa)
Jokainen kaivukohde on oman laisensa rakennuspaikasta riippuen. Yleispiirustuksella ei kannata lähteä töihin.

Varmimman tuloksen saa teettämällä maaperätutkimuksen, ellei tunne rakennuspaikan maakerroksia.

ILMALÄMPÖPUMPPU - ILMAVESI -LÄMPÖPUMPPU

ILMALÄMPÖLAITTEIDEN ASENNUS

Moni on hankkinut energiasäästösyistä ilmalämpöpumpun.
Hyvälaatuiset laitteet ovat nykyisin hiljaisia, toimivat -20 asteen pakkasella ja kestävätkin ainakin kymmenen vuotta, kunhan huolletaan.
Energian säästöäkin syntyy kohtalaisesti, mutta kannattaa laskea tarkkaan hankintakustannuksen ja huoltojen aiheuttama kulu. Laitteen kestoikä ja hyötysuhde on ratkaisevaa.

Virheellinen asennustapa on aiheuttanut kosteusvaurioiden myötä lisäkustannuksia.
Vaikka ammattilaiset ovat olleet asialla, on lämmityksen kondenssiveden ohjaus jätetty tekemättä, joten vedet valuvat laitteen alle eli yleensä perustuksiin ja jäämassan kasvaessa kastuu myös ulkoseinärakenne ja edelleen eriste. Myös jäähdytyksen kondenssivesiputki jätetään usein lähelle perustuksia. Olenpa nähnyt tapauksen, missä jäähdytyskondenssivesi oli ohjattu olohuoneen nurkassa olevaan astiaan.
Pakkasilla vettä voi kertyä kymmeniä litroja viikossa, jolloin kosteurasitus perustuksiin ja seinärakenteisiin voi olla todella suuri.
Kivijalan kastuttua kosteus voi ohjautua mm. kellarin sisäseinärakenteisiin, sekä alapohjan rakenteisiin.
Pahimmissa tapauksissa sokkeli on halennut jäätymisen seurauksena.

Kuntotarkastajan näkökulmasta ulkoyksikköihin tulisi aina asentaa kondenssiveden poistoputki ja putki liittää sadevesiverkkoon. Joka tapauksessa etäälle rakennuksesta. Poistoputkeen pitää asentaa saattolämmityskaapeli jäätymisen estämiseksi.
Em. on pieni kustannus kokonaisuus huomioon ottaen. Se on myös melko varma toimenpide vahinkojen estämiseksi.

Asennuksen yhteydessä valvokaa, että putkiaukko sisäyksiköstä ulos tulee ilmatiiviisti suljettua hörynsulkumuoviin tai -paperiin.
Edelleen joillakin asentajilla on virheellinen luulo, että mineraalivilla on ilmatiivis !!!

Lämmösiirtoputkien eriste on suojattava linnuilta joko kotelolla tai helposti pienille puille tarkoitetulla runkosuojamuovilla.

RAKENNUSALAN KORJAUSRAKENTAMISKOULUTUS

Artikkeli Länsi-Uusimaa lehdessä 12.4.2017; Ihmiskauppa rakennusalan suurin uhka. Onko syy-yhteyttä ?
Koulutusleikkauksista on noussut iso haloo. Asia on mielestäni osin aiheellinen myös koulutuslaitosten aikaansaanosten - mm. rakennusalan koulutuksen kehittymisen hitaudesta johtuen. Koulutuksen tulisi olla ajan hermolla. Jo vuosia olisi ollut aika kehittää korjausrakentamiskoulutusta aidosti ja dynaamisesti. Sitä ei ole tehty. Osin tästä syystä myös tietynlainen työttömyys ja työvoimapula vaivaa rakennusalaa.
Yhdessä blogissani olen ottanut kantaa vain yhden koulutuslaitoksen, Luksian tekemiseen. Vastaavaa olisi tehtävissä suuressa mittakaavassa, sillä korjausvelka on niin suuri. Sitä on kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä ja ykstyiskiinteistöissä. Tilaajien tulee vaatia laadukasta lisäkoulutusta ammattilaisille työttömille ja uusille tulokkaille.

Mielestäni em. on yksinkertainen ja tehokas keino rakennusalan työttömyyden/työvoimapulan poistamiseksi ja yritysten ammattimaisen työvoiman saamiseksi.  Koulutuslaitoksilla tulisi kehittää koulutusta ja kouluttaa korjausrakentajia jopa omissa huonokuntoisissa kiinteistöissään, sekä kuntien ja valtion omistamissa kiinteistöissä halutessaan tehokkaasti ja kohtalaisen nopealla aikataululla. Koulutuskustannuksista vastaisi osittain työkohteen tilaaja, koska kunnostushyöty tulisi myös kiinteistön omistajalle. Hieman hitaammin, mutta edullisemmin. Ei siis tekaistuja koulutuskohteita vaan tarvevaatimusten perusteella - ja tarvetta riittää. Kouluttajien ammattiosaamiiseen, sekä työnjohdon ja valvonnan erikoisosaamiseen tulee projekteissa kiinnittää erityistä huomiota.
Lisäksi kotitalousvähennys tulisi ulottaa jonkin suuruisena myös pieniin asunto-osakeyhtiöhin, lähinnä rivitaloyhtiöihin. Siis osakkaille, jotta 60-80 -lukujen taloyhtiöiden suuret korjaustarpeet ja asumisterveysongelmat saataisiin parempaan jamaan. Ihmettelen, että rakennusala ei ole herännyt tähän mahdollisuuteen. Tämä toisi töitä kyläkeskittymiin ja pieniin taajamiin ja kaupunkeihin aivan eri mittakaavassa, kuin kotitalousvähennys esim. puutarhajuhliin ja synttäritapahtumiin.

Asiaa olen sivunnut mm. 5.2.2015 blogissani http://perinnekorjaus.blogspot.fi/ Luksia