KUNTIEN KORJAUSRAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN HUOLENPITO

Hyrsylän ja Puu-Anttilan mutkat

Lohjan kaupungilla, kuten varmasti myös naapureilla on käsissä vanhojen rakennusten kunto-ongelma. Syitä nykytilaan on useita.

Yksi tärkeimmistä on rakennusten käyttötarkoitusten ja käyttötapojen muutokset.

Siihen liittyen rakennusten käyttötarkoitusten muutostöiden vaillinainen suunnittelu, työnjohdon osaaminen vanhojen rakennusten muutostöissä, välinpitämätön ja ajattelematon viimeistely eli itse korjaustyön toteutus. Ja lopuksi kaikkien em. vaiheiden valvontaosaaminen ja -osallistuminen aktiivisesti.

Käyttöhistorian aikainen kiinteistöjen kunnon ja toimivuuden valvonta ja pikainen vahinkojen kunnostaminen on laiminlyöty. Kun säästettiin tiettyyn rakennukseen kohdistuva talonmiehen vuosikustannus 10-15 tuhatta euroa, niin moninkertaisella summalla korjattiin – ja tehtiin sutta. Tästä lyhytnäköisestä säästöstä on tullut miljoonien kustannus kaupungille.

Puu-Anttilan tarina on aika selkeä. Olen tutkinut perusteellisesti rakennuksesta tehdyt kuntokartoitusraportit vuosilta 2006 ja 2013.

Vuoden 2006 raportti on kiinnittänyt huomiota useaan seikkaan, joihin omistajan olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Samoja asioita tuli esiin vuoden 2013 raportissa: Alapohjan jätteet, läpivientien tiivistämättömyys, vesikaton vuoto jne. Kaikki tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa epäterveelliset työolosuhteet. Energiaremontissa ullakolle asennettu ilmalämpöpumppu on pahin esimerkki ammattitaidottomuudesta niin suunnittelun, asennuksen kuin valvonnan osalta. Kaikki ovat epäonnistuneet.

Lyhyesti voi sanoa, että rakennuksen viimeisinkin omistaja on kutakuinkin laiminlyönyt sille kuuluvat tehtävät julkisen, suojellun rakennuksen kunnossapidosta, jonka seurauksena henkilökunta ja opiskelijat ovat voineet altistua terveydelle haitalliselle huoneilmalle. Välinpitämättömyyttä osoittaa se, että monet näistä vaurioista ovat olleet näkyvissä. Aiheutetut vahingot ovat mittavat. Vastuunkantajia pohtikoon omistajat, eli myös Lohja, joka on mukana kuntayhtymässä.

Puu-Anttilalle on saatu tilattua korjauskustannusarvio. Aika nopeasti saatiin loppusummaksi 5 miljoonaa euroa!

Mielestäni työjärjestys ei ole onnistunut. Koska rakennus on iäkäs, aikansa tavalla tehty ja sitä on useasti korjailtu ja muutettu matkan aikana, on mahdotonta tehdä luotettavaa arviota korjauskustannuksista. Varsinkaan kun vauriot on vasta pintapuolisesti arvioitu.

Kustannusten muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti tuleva käyttötarkoitus. Tietenkin vaikuttaa myös se millaiseen ”asuun” rakennus halutaan korjata. Tuleeko siitä perinteinen lisäeristämätön, pinkopahvein ja ekopaperein tuulensuojattu hirsitalo, muuten lisäeristetty, vai peräti matalaenergitalo ?

On turhaa tehdä kustannusarviota korjauksesta, ennen kuin vauriot ovat kokonaisuudessaan esillä. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksen sisustan remonttilevytykset ja vähänkään kosteudelle altistuneet rakenteet ja kaikki eristeet on purettava. Kustannuksena tämä voi olla kokonaiskustannuksista 5-10%. Sen jälkeen on korjauskustannusarvion vuoro rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Väitän, että yksinkertaista, laadukasta toimintatapaa noudattaen rakennus on korjattu terveelliseen käyttökuntoon 1,5 miljoonalla.

Hyrsylän mutkat. Pannaanpa tuulemaan ! Reikiä riittävästi niin hyvä tulee. Onkohan näin ?

Jos koulua halutaan käydä kevät turvallisesti, mielestäni tuuletus pitäisi järjestää siten, että ennen siivousta rakennus saatetaan ylipaineiseksi kevään ajaksi suoraan ulkoa otettavalla esilämmitetyllä ilmalla. Näin estetään ilman kulkeutuminen sisätiloihin vaurioituneiden rakenteiden kautta.

Kuntokartoituksen mukaan rakennuksessa on useita kosteusvaurioita, mm. yläkerran huoneiden eristetiloissa ja alapohja-/runkorakenteissa. Näitä ei liene vielä avattu. Tämäkin rakennus on saatavissa hyvään käyttökuntoon yksinkertaisilla, laadukkailla toimintatavoilla.

Tästäkään rakennuksesta ei pidä tehdä korjaussuunnitelmaa ennen perusteellista vauriokartoitusta.

Kymmenien miljoonien omaisuus vaatii ammattimaista huolenpitoa. Jatketaanko ”säästämistä” ?

Jussi Törmänen, perinnerakentaminen ja -korjaus