ILMALÄMPÖPUMPPU - ILMAVESI -LÄMPÖPUMPPU

ILMALÄMPÖLAITTEIDEN ASENNUS

Moni on hankkinut energiasäästösyistä ilmalämpöpumpun.
Hyvälaatuiset laitteet ovat nykyisin hiljaisia, toimivat -20 asteen pakkasella ja kestävätkin ainakin kymmenen vuotta, kunhan huolletaan.
Energian säästöäkin syntyy kohtalaisesti, mutta kannattaa laskea tarkkaan hankintakustannuksen ja huoltojen aiheuttama kulu. Laitteen kestoikä ja hyötysuhde on ratkaisevaa.

Virheellinen asennustapa on aiheuttanut kosteusvaurioiden myötä lisäkustannuksia.
Vaikka ammattilaiset ovat olleet asialla, on lämmityksen kondenssiveden ohjaus jätetty tekemättä, joten vedet valuvat laitteen alle eli yleensä perustuksiin ja jäämassan kasvaessa kastuu myös ulkoseinärakenne ja edelleen eriste. Myös jäähdytyksen kondenssivesiputki jätetään usein lähelle perustuksia. Olenpa nähnyt tapauksen, missä jäähdytyskondenssivesi oli ohjattu olohuoneen nurkassa olevaan astiaan.
Pakkasilla vettä voi kertyä kymmeniä litroja viikossa, jolloin kosteurasitus perustuksiin ja seinärakenteisiin voi olla todella suuri.
Kivijalan kastuttua kosteus voi ohjautua mm. kellarin sisäseinärakenteisiin, sekä alapohjan rakenteisiin.
Pahimmissa tapauksissa sokkeli on halennut jäätymisen seurauksena.

Kuntotarkastajan näkökulmasta ulkoyksikköihin tulisi aina asentaa kondenssiveden poistoputki ja putki liittää sadevesiverkkoon. Joka tapauksessa etäälle rakennuksesta. Poistoputkeen pitää asentaa saattolämmityskaapeli jäätymisen estämiseksi.
Em. on pieni kustannus kokonaisuus huomioon ottaen. Se on myös melko varma toimenpide vahinkojen estämiseksi.

Asennuksen yhteydessä valvokaa, että putkiaukko sisäyksiköstä ulos tulee ilmatiiviisti suljettua hörynsulkumuoviin tai -paperiin.
Edelleen joillakin asentajilla on virheellinen luulo, että mineraalivilla on ilmatiivis !!!

Lämmösiirtoputkien eriste on suojattava linnuilta joko kotelolla tai helposti pienille puille tarkoitetulla runkosuojamuovilla.

RAKENNUSALAN KORJAUSRAKENTAMISKOULUTUS

Artikkeli Länsi-Uusimaa lehdessä 12.4.2017; Ihmiskauppa rakennusalan suurin uhka. Onko syy-yhteyttä ?
Koulutusleikkauksista on noussut iso haloo. Asia on mielestäni osin aiheellinen myös koulutuslaitosten aikaansaanosten - mm. rakennusalan koulutuksen kehittymisen hitaudesta johtuen. Koulutuksen tulisi olla ajan hermolla. Jo vuosia olisi ollut aika kehittää korjausrakentamiskoulutusta aidosti ja dynaamisesti. Sitä ei ole tehty. Osin tästä syystä myös tietynlainen työttömyys ja työvoimapula vaivaa rakennusalaa.
Yhdessä blogissani olen ottanut kantaa vain yhden koulutuslaitoksen, Luksian tekemiseen. Vastaavaa olisi tehtävissä suuressa mittakaavassa, sillä korjausvelka on niin suuri. Sitä on kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä ja ykstyiskiinteistöissä. Tilaajien tulee vaatia laadukasta lisäkoulutusta ammattilaisille työttömille ja uusille tulokkaille.

Mielestäni em. on yksinkertainen ja tehokas keino rakennusalan työttömyyden/työvoimapulan poistamiseksi ja yritysten ammattimaisen työvoiman saamiseksi.  Koulutuslaitoksilla tulisi kehittää koulutusta ja kouluttaa korjausrakentajia jopa omissa huonokuntoisissa kiinteistöissään, sekä kuntien ja valtion omistamissa kiinteistöissä halutessaan tehokkaasti ja kohtalaisen nopealla aikataululla. Koulutuskustannuksista vastaisi osittain työkohteen tilaaja, koska kunnostushyöty tulisi myös kiinteistön omistajalle. Hieman hitaammin, mutta edullisemmin. Ei siis tekaistuja koulutuskohteita vaan tarvevaatimusten perusteella - ja tarvetta riittää. Kouluttajien ammattiosaamiiseen, sekä työnjohdon ja valvonnan erikoisosaamiseen tulee projekteissa kiinnittää erityistä huomiota.
Lisäksi kotitalousvähennys tulisi ulottaa jonkin suuruisena myös pieniin asunto-osakeyhtiöhin, lähinnä rivitaloyhtiöihin. Siis osakkaille, jotta 60-80 -lukujen taloyhtiöiden suuret korjaustarpeet ja asumisterveysongelmat saataisiin parempaan jamaan. Ihmettelen, että rakennusala ei ole herännyt tähän mahdollisuuteen. Tämä toisi töitä kyläkeskittymiin ja pieniin taajamiin ja kaupunkeihin aivan eri mittakaavassa, kuin kotitalousvähennys esim. puutarhajuhliin ja synttäritapahtumiin.

Asiaa olen sivunnut mm. 5.2.2015 blogissani http://perinnekorjaus.blogspot.fi/ Luksia

KIERTÄVÄT "KOSTEUSMITTAAJAT" - VAROKAA HEITÄ

Olen kuullut #kosteusmittaajista, jotka haluavat tulla taloon - varsinkin vanhusten taloon - koska epäilevät että talon vanhuuden tms. syyn takia heillä voi olla #kosteusvaurio.

Sitten mitataan kosteus käytössä olevista tiloista ja todetaan että märkää on.
Samalla tarjotaan #kylpyhuoneremonttia ja tosi suolaiseen hintaan.
Tällainen tilanne on aina #eturistiriitatilanne.

Älkää uskoko näitä jobbareita. Samoin on tilanne #savupiipun "kuntotarkastajien" kanssa sekä #salaojittajien ja #kattofirmojen kanssa.

Varmistakaa että #vanhempanne tai #naapuri ei haksahda.

#Nuohooja tarkastaa piiput ja tulipesät.
#Kuntotarkastaja / #kuntokartoittaja tarkastaa #rakenteiden kunnon, "salaojien tarpeen tai niiden toimivuuden.
Kuntotarkastaja tarkastaa myös vesikattojen kunnon sekä ullakon ja turvallisen toimivuuden.

Sen jälkeen tarvittaessa voidaan pyytää #tarjouksia ja #kustannusarvioita.

RINTAMAMIESTALO - NIITÄ ON MYÖS ONGELMATTOMIA, MUTTA...

40-60 -lukujen talojen ongelmia ovat lähinnä #yläpohjan (vesikatto) #kondenssivesiongelmat ja alapohjan, lähinnä kellarikerrosten kosteusongelmat ja #kreosoottia sisältäneiden kosteuseristeiden käyttö sokkeleissa ja ala-, sekä välipohjissa.
Taloihin, joihin on asennettu joko alunperin tai jälkiasennuksena peltikate, eikä aluskatetta kuten päre, pahvi tai kovalevy, ongelmia tulee vuosittain, sillä useiden viikkojen ajan ulkolämpötila aiheuttaa ilman kosteuden tiivistymisen peltikatteen alapintaan. Toki samaa tapahtuu tiilikatteessakin, mutta ei niin voimakkaasti. Kun #aluskatetta ei ole, valuu kondenssivesi eristeisiin. Tällaisissa tapauksissa vesikattoremontissa myös eristeiden vaihto on mielestäni tarpeellinen, jopa pakollinen. Muitakin ongelmia yläpohjassa esiintyy mm. vähäisen eristyksen ja siitä seuranneen lämpövuodon aiheuttamia. Taloissa, joissa ullakkohuoneissa on harjan muotoiset sisätilat, eristeitä ei pääse tarkastamaan ilman vesikaton aukaisua tai sisäkattoonkin aukaisua. Se on iso ongelma.

#Kosteat kellarin perustukset eivät välttämättä ole suuri ongelma, kunhan tuuletus pelaa eikä betonipintoja peitetä. Iso osa kellaritaloista on pilattu tee-se-itse- asentajien vähäisen kosteuskäyttäytymisen tiedon pohjalta. Pinnat tiivistetään ymmärtämättä seurauksia. 
Kellareiden sisäpuoliset remontit ja salaojitustyöt vaativat perusteellisen talokohtaisen suunnitelman onnistuakseen. Näiden talojen lämpö- tai routaeristämiseen tai #vesieristämiseen ei tulisi käyttää tiiviitä polyuretaanikerroksia, sillä maaperää ei pysty vaihtamaan ja muotoilemaan niin, että vesihöyryn nousu voidaan estää. Varsinkaan savi-hiesupohjissa. Rakenteesta tulisi saada vesihöyryä läpäisevä, mutta kapillaarista siirtymistä ehkäisevä.
Vanha antura tai sokkeli makaa yleensä joko saven tai hiesun päällä, joten sille ei voi tehdä mitään. Siksi sokkeliin väistämättä nouseva kosteus tulisi saada haihtumaan niin sisään- kuin ulospäin.