RAKENNUSALAN KORJAUSRAKENTAMISKOULUTUS

Artikkeli Länsi-Uusimaa lehdessä 12.4.2017; Ihmiskauppa rakennusalan suurin uhka. Onko syy-yhteyttä ?
Koulutusleikkauksista on noussut iso haloo. Asia on mielestäni osin aiheellinen myös koulutuslaitosten aikaansaanosten - mm. rakennusalan koulutuksen kehittymisen hitaudesta johtuen. Koulutuksen tulisi olla ajan hermolla. Jo vuosia olisi ollut aika kehittää korjausrakentamiskoulutusta aidosti ja dynaamisesti. Sitä ei ole tehty. Osin tästä syystä myös tietynlainen työttömyys ja työvoimapula vaivaa rakennusalaa.
Yhdessä blogissani olen ottanut kantaa vain yhden koulutuslaitoksen, Luksian tekemiseen. Vastaavaa olisi tehtävissä suuressa mittakaavassa, sillä korjausvelka on niin suuri. Sitä on kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä ja ykstyiskiinteistöissä. Tilaajien tulee vaatia laadukasta lisäkoulutusta ammattilaisille työttömille ja uusille tulokkaille.

Mielestäni em. on yksinkertainen ja tehokas keino rakennusalan työttömyyden/työvoimapulan poistamiseksi ja yritysten ammattimaisen työvoiman saamiseksi.  Koulutuslaitoksilla tulisi kehittää koulutusta ja kouluttaa korjausrakentajia jopa omissa huonokuntoisissa kiinteistöissään, sekä kuntien ja valtion omistamissa kiinteistöissä halutessaan tehokkaasti ja kohtalaisen nopealla aikataululla. Koulutuskustannuksista vastaisi osittain työkohteen tilaaja, koska kunnostushyöty tulisi myös kiinteistön omistajalle. Hieman hitaammin, mutta edullisemmin. Ei siis tekaistuja koulutuskohteita vaan tarvevaatimusten perusteella - ja tarvetta riittää. Kouluttajien ammattiosaamiiseen, sekä työnjohdon ja valvonnan erikoisosaamiseen tulee projekteissa kiinnittää erityistä huomiota.
Lisäksi kotitalousvähennys tulisi ulottaa jonkin suuruisena myös pieniin asunto-osakeyhtiöhin, lähinnä rivitaloyhtiöihin. Siis osakkaille, jotta 60-80 -lukujen taloyhtiöiden suuret korjaustarpeet ja asumisterveysongelmat saataisiin parempaan jamaan. Ihmettelen, että rakennusala ei ole herännyt tähän mahdollisuuteen. Tämä toisi töitä kyläkeskittymiin ja pieniin taajamiin ja kaupunkeihin aivan eri mittakaavassa, kuin kotitalousvähennys esim. puutarhajuhliin ja synttäritapahtumiin.

Asiaa olen sivunnut mm. 5.2.2015 blogissani http://perinnekorjaus.blogspot.fi/ Luksia

KUNTIEN KORJAUSRAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN HUOLENPITO

Hyrsylän ja Puu-Anttilan mutkat

Lohjan kaupungilla, kuten varmasti myös naapureilla on käsissä vanhojen rakennusten kunto-ongelma. Syitä nykytilaan on useita.

Yksi tärkeimmistä on rakennusten käyttötarkoitusten ja käyttötapojen muutokset.

Siihen liittyen rakennusten käyttötarkoitusten muutostöiden vaillinainen suunnittelu, työnjohdon osaaminen vanhojen rakennusten muutostöissä, välinpitämätön ja ajattelematon viimeistely eli itse korjaustyön toteutus. Ja lopuksi kaikkien em. vaiheiden valvontaosaaminen ja -osallistuminen aktiivisesti.

Käyttöhistorian aikainen kiinteistöjen kunnon ja toimivuuden valvonta ja pikainen vahinkojen kunnostaminen on laiminlyöty. Kun säästettiin tiettyyn rakennukseen kohdistuva talonmiehen vuosikustannus 10-15 tuhatta euroa, niin moninkertaisella summalla korjattiin – ja tehtiin sutta. Tästä lyhytnäköisestä säästöstä on tullut miljoonien kustannus kaupungille.

Puu-Anttilan tarina on aika selkeä. Olen tutkinut perusteellisesti rakennuksesta tehdyt kuntokartoitusraportit vuosilta 2006 ja 2013.

Vuoden 2006 raportti on kiinnittänyt huomiota useaan seikkaan, joihin omistajan olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Samoja asioita tuli esiin vuoden 2013 raportissa: Alapohjan jätteet, läpivientien tiivistämättömyys, vesikaton vuoto jne. Kaikki tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa epäterveelliset työolosuhteet. Energiaremontissa ullakolle asennettu ilmalämpöpumppu on pahin esimerkki ammattitaidottomuudesta niin suunnittelun, asennuksen kuin valvonnan osalta. Kaikki ovat epäonnistuneet.

Lyhyesti voi sanoa, että rakennuksen viimeisinkin omistaja on kutakuinkin laiminlyönyt sille kuuluvat tehtävät julkisen, suojellun rakennuksen kunnossapidosta, jonka seurauksena henkilökunta ja opiskelijat ovat voineet altistua terveydelle haitalliselle huoneilmalle. Välinpitämättömyyttä osoittaa se, että monet näistä vaurioista ovat olleet näkyvissä. Aiheutetut vahingot ovat mittavat. Vastuunkantajia pohtikoon omistajat, eli myös Lohja, joka on mukana kuntayhtymässä.

Puu-Anttilalle on saatu tilattua korjauskustannusarvio. Aika nopeasti saatiin loppusummaksi 5 miljoonaa euroa!

Mielestäni työjärjestys ei ole onnistunut. Koska rakennus on iäkäs, aikansa tavalla tehty ja sitä on useasti korjailtu ja muutettu matkan aikana, on mahdotonta tehdä luotettavaa arviota korjauskustannuksista. Varsinkaan kun vauriot on vasta pintapuolisesti arvioitu.

Kustannusten muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti tuleva käyttötarkoitus. Tietenkin vaikuttaa myös se millaiseen ”asuun” rakennus halutaan korjata. Tuleeko siitä perinteinen lisäeristämätön, pinkopahvein ja ekopaperein tuulensuojattu hirsitalo, muuten lisäeristetty, vai peräti matalaenergitalo ?

On turhaa tehdä kustannusarviota korjauksesta, ennen kuin vauriot ovat kokonaisuudessaan esillä. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksen sisustan remonttilevytykset ja vähänkään kosteudelle altistuneet rakenteet ja kaikki eristeet on purettava. Kustannuksena tämä voi olla kokonaiskustannuksista 5-10%. Sen jälkeen on korjauskustannusarvion vuoro rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Väitän, että yksinkertaista, laadukasta toimintatapaa noudattaen rakennus on korjattu terveelliseen käyttökuntoon 1,5 miljoonalla.

Hyrsylän mutkat. Pannaanpa tuulemaan ! Reikiä riittävästi niin hyvä tulee. Onkohan näin ?

Jos koulua halutaan käydä kevät turvallisesti, mielestäni tuuletus pitäisi järjestää siten, että ennen siivousta rakennus saatetaan ylipaineiseksi kevään ajaksi suoraan ulkoa otettavalla esilämmitetyllä ilmalla. Näin estetään ilman kulkeutuminen sisätiloihin vaurioituneiden rakenteiden kautta.

Kuntokartoituksen mukaan rakennuksessa on useita kosteusvaurioita, mm. yläkerran huoneiden eristetiloissa ja alapohja-/runkorakenteissa. Näitä ei liene vielä avattu. Tämäkin rakennus on saatavissa hyvään käyttökuntoon yksinkertaisilla, laadukkailla toimintatavoilla.

Tästäkään rakennuksesta ei pidä tehdä korjaussuunnitelmaa ennen perusteellista vauriokartoitusta.

Kymmenien miljoonien omaisuus vaatii ammattimaista huolenpitoa. Jatketaanko ”säästämistä” ?

Jussi Törmänen, perinnerakentaminen ja -korjaus