VIIMEISIN PROJEKTINI

Täydellinen peruskorjaus - myös tontilla. Projektin johto kuntotarkastuksesta lähtien ja uudet avaimet käteen ;) Jussi Törmänen

Arkkitehtisuunnittelu Matti Liukkonen ja Anni Sarno

 2025 UUDET TAVOITTEET JA UNELMAT

Suunnitteletko huvilan tai kotisi peruskorjausta 2025 ?

Nyt on viimeiset hetket, mikäli remonttia varten pitää olla rakennuslupa !

Minulla on päättymässä kahden täydellisesti remontoidun huvilan ja niiden pihapiirin vuoden mittainen rakentamisen johto, työnjohto ja osittainen suunnittelu.

On taas aikaa käydä uuteen projektiin käsiksi.

Ota yhteyttä ja tee haaveistasi totta Kuntokartoituksesta se lähtee....

 

ENERGIAKRIISI NOSTAA ESIIN PALOTURVALLISUUDEN

Olen tarkastanut eri tilanteissa runsaat 500 pientaloa kauppaa tai korjaustoimia varten, joista 85 % on rakennettu ennen 2000 lukua. Ennen 1980 lukua rakennettujen pientalojen savupiippujen paloturvallisuus ei ole yksin nuohouksesta kiinni vaikka sillä on suuri merkitys. Vähälle huomiolle on jäänyt välipohjien/yläpohjien lämmöneristetilan kohdalla tärkeä paloeristys. Sitä ei nuohoojat tarkasta. Useissa eteen tulleissa palotarkastajien raporteissa ei ole mainintaa paloeristyksestä. Useimmiten myös kuntokartoittajien raporteista maininta puuttuu, eli ei ole tarkastettu ! Yleensä paloeristeenä on likaantunut tavallinen mineraalivilla, roskainen ja pölyinen hiekkapeti tai suoraan puru, turve tai muu eriste piippua vasten. Jos piippuun tulee halkeama eristeiden kohdalla, on tulipalon riski suuri, jopa räjähtävä. Tällaisen kustannuksiltaan pienen virheen takia ns. rintamamiestalojen paloturvallisuus on saanut huonon maineen.

Nykyisten paloturvamääräysten mukaan eristetilan kohdalla tulisi olla 100 mm:n palamaton paloeristys, luokkaa A1. Ymp.minist.as. 745/2017 §6.

Kehotan em. aikakauden talojen asujia tarkastamaan paloeristyksen ja tarvittaessa korjaamaan nykymääräysten mukaiseksi ennen tulevaa talvea. Riski on suuri nyt, kun vanhoja hormeja aletaan lämmittää tehokkaasti.

 PUULATTIAN LATTIALÄMMITYKSEN MAINIO VAIHTOEHTO

Infraheat. Suomalainen. Valmistus Kajaanissa jo vuosikymmeniä. Mielestäni ylivoimainen hinta/laatu/teho/lämmitysnopeus lauta- ja parkettilattiassa. Helppo asentaa. Omaa ja asiakaskokemusta riittävästi. Käy erinomaisesti rossilattiaan ja maanvaraiseen alapohjarakenteeseen. Itselläni molemmat asennustavat käytössä Pohjois-Suomessa ja Etelässä.

LUMET KATOLLA VAI PERUSTUSTEN VIERELLÄ

LUMITYÖN TARVE VAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

Kattolumista on tänäkin vuonna haittaa. Asuintalot kestävät tällaiset lumimäärät. Mikäli vesikaton rakenteet ovat ehjät ja läpiviennit tiiviitä, ylä- ja välipohjissa ei pitäisi olla ongelmia. Paitsi, mikäli peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Peltikate saattaa kondensoitua tietyissä sääoloissa, ja silloin eristeet voivat kostua. Oikein rakennetulla tuuletuksella riskiä voidaan pienentää. Aluskate poistaisi ongelman.

RAKENNUSTEN PERUSTUKSET voivat joutua kosteusrasituksen vaivaamiksi, kun katon lumet putoavat tai pudotetaan rakennuksen viereen.
Suurin ongelma syntyy rinteeseen, mutta myös tasamaalle rakennettujen talojen perustuksissa, ellei rakennuksen vierustat vietä reilusti poispäin sokkelista.
Pintamaat ovat jäässä, joten salaojituksesta ei tähän aikaan ole apua vesien poistossa. Lumen sulaessa vedet valuvat joko poispäin tai kohti perustuksia. Sokkelin kastuessa kosteusrasitus voi siirtyä rakenteissa eteen- ja ylöspäin, tai perustusten ja pohjalaatan alle. Sokkelin vesieristyslevystä ei joka tilanteessa ole riittävää estettä torjumaan tulvimista.

Rossipohjaisessa talossa vedet voivat valua ryömintätilaan ja kastella pohjamaan, minkä seurauksena alapohjan rakenteisiin kohdistuu kosteasta ilmasta kosteusrasitus kuukausien ajan. Kuivumisaikaan vaikuttaa ratkaisevasti ryömitätilan tuuletuttuminen.
Kosteissa rakenteissa syntyy vääjäämättä ongelmia liian pitkään jatkuneen kosteuden seurauksena.

KUINKA EHKÄISTÄ KOSTEUSRASITUKSEN KEHITTYMISTÄ ?
- Riittävät lumiesteet katolla ja kunnossa oleva kattovesien poistojärjestelmä siirtää sulamisvedet rännikaivojen kautta hulevesiputkistoon tai -kouruihin.
- Jos lumet putoavat tai pudotetaan, tulisi lumet mahdollisimman pian siirtää sellaiseen paikkaan, että sulamisvedet poistuvat hulevesiverkkoon tai -ojaan. Naapurin tontille sulamisvesiä ei saa ohjata.
- Jos pintamaat viettävät rakennukseen päin tai ovat tasaiset, suosittelen seuraavan sulan maan aikana tekemään pintamaiden muotoiluremontin rakennusten ympärillä.

ELÄMME VUOTTA 2018. MIKÄ SELITTÄÄ KYSYNTÄÄNI ?

PERUSTIN YRITYKSENI KUNTOTARKASTUKSIIN HELMIKUUSSA 2014. NELJÄ VUOTTA PELKÄSTÄÄN RAKENNUKSIA TUTKIEN SEKÄ OSAAN PARANNUS- JA KORJAUSSUUNNITELMIA TEHDEN ON VIERÄHTÄNYT NOPEASTI.

On mielenkiintoinen jakso työhistoriani loppupuolella. On ollut hienoa päästä tekemään tätä työtä ihmisiä auttaakseen. Ymmärsin ajoissa, miten pystyisin jonkin verran antamaan panostani rakentamisen laadun parantamiseksi, ja rakennus- tai käyttövirheiden aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi. Pelkkä kirves ja vasara ei riitä.

Tuntuu hieman kliseeltä, mutta jokainen rakennus on yksilö tavalla jos toisellakin. Sama talomalli rakennetaan ainakin hieman toisestaan poikkeavalle paikalle. Pystytys ja asentaminen tapahtuu ihmisvoimin ja aina hieman eri järjestyksessä yksityiskohdiltaan. Mm. sen vuoksi kaikki ovat erilaisia. Lisäksi kahta samanlaista käyttötapaa ei ole.

Edellä mainitun takia perehdyn jokaiseen kohteeseen aina uutena kohteena, toki aiempia kokemuksiani ja yleistä tietämystä hyväksi käyttäen.

Asuntokaupassa täysin puolueeton tarkastus ja raportointi on tärkein elementti.   Korkealaatuinen raportointimallini on osittain itse kehittämäni, mutta vähintään yhtä täydellinen kuin mm. “asuntokaupan kuntotarkastus” malli on. Siitä poiketen paneudun itse kohteen toimivuuteen ja ongelmiin - en "toimistoissa laadittuihin teknisiin yleislauselmiin riskirakenteista". 

Ehkä edellä mainitut pienet yksityiskohdat ovat osa luottamusta ja positiivista kierrettä ;)

Jatkan työtäni kehittämällä vieläkin parempia tutkimus- ja korjaustapoja.

Hyvää vuoden jatkoa ja pitäkää huoli kodeistanne.

SALAOJIEN ASENTAJIA ON MONENLAISIA ......

SALAOJITUKSEN TARKOITUS on kuivattaa rakenteiden alapuolta, sekä maaperässä tai pintakerroksissa kohti rakennusta valuvien vesien virtauksen katkaiseminen ennen perustuksia.
Tai oikeastaan - salaojajärjestelmä on osa perustusta.

Kuntotarkastuksissa tulee liian usein vastaan salaojitus, jonka asennyssyvyys ei ole riittävä. Jälkiasennetut salaojat voivat olla mm. kellarirakenteisessa talossa sokkelin puolivälissä. Silloin niistä ei ole mitään hyötyä itse perustuksille. Ennemmin asennustapa voi olla haitaksi, koska pintamaita on muokattu ja huokoisena maaperä suorastaan imee vettä rakennuksen lähelle.

On tärkeätä selvittää, missä syvyydessä vanhan rakennuksen kivijalan tai anturan pohja on.
Kaivannon tulee mennä vielä alapinnasta min. 200 mm. alemmas riippuen maan rakenteesta.

Kallioinen maasto tekee salaojituksesta haastellisemman. Mikäli kalliossa on notkelmia tai halkeamia, salaojituksella ei voi ehkäistä veden menoa rakennuksen alle ilman kallionkuopan patoamista.

Älä siis tilaa halvinta kaivinkoneyrittäjää. Tilaa salaojitukseen todella perehtynyt urakoitsija. Vaadi aina yksityiskohtainen suunnitelma asennustyöstä. (Kaupungilta salaojituslupa)
Jokainen kaivukohde on oman laisensa rakennuspaikasta riippuen. Yleispiirustuksella ei kannata lähteä töihin.

Varmimman tuloksen saa teettämällä maaperätutkimuksen, ellei tunne rakennuspaikan maakerroksia.

ILMALÄMPÖPUMPPU - ILMAVESI -LÄMPÖPUMPPU

ILMALÄMPÖLAITTEIDEN ASENNUS

Moni on hankkinut energiasäästösyistä ilmalämpöpumpun.
Hyvälaatuiset laitteet ovat nykyisin hiljaisia, toimivat -20 asteen pakkasella ja kestävätkin ainakin kymmenen vuotta, kunhan huolletaan.
Energian säästöäkin syntyy kohtalaisesti, mutta kannattaa laskea tarkkaan hankintakustannuksen ja huoltojen aiheuttama kulu. Laitteen kestoikä ja hyötysuhde on ratkaisevaa.

Virheellinen asennustapa on aiheuttanut kosteusvaurioiden myötä lisäkustannuksia.
Vaikka ammattilaiset ovat olleet asialla, on lämmityksen kondenssiveden ohjaus jätetty tekemättä, joten vedet valuvat laitteen alle eli yleensä perustuksiin ja jäämassan kasvaessa kastuu myös ulkoseinärakenne ja edelleen eriste. Myös jäähdytyksen kondenssivesiputki jätetään usein lähelle perustuksia. Olenpa nähnyt tapauksen, missä jäähdytyskondenssivesi oli ohjattu olohuoneen nurkassa olevaan astiaan.
Pakkasilla vettä voi kertyä kymmeniä litroja viikossa, jolloin kosteurasitus perustuksiin ja seinärakenteisiin voi olla todella suuri.
Kivijalan kastuttua kosteus voi ohjautua mm. kellarin sisäseinärakenteisiin, sekä alapohjan rakenteisiin.
Pahimmissa tapauksissa sokkeli on halennut jäätymisen seurauksena.

Kuntotarkastajan näkökulmasta ulkoyksikköihin tulisi aina asentaa kondenssiveden poistoputki ja putki liittää sadevesiverkkoon. Joka tapauksessa etäälle rakennuksesta. Poistoputkeen pitää asentaa saattolämmityskaapeli jäätymisen estämiseksi.
Em. on pieni kustannus kokonaisuus huomioon ottaen. Se on myös melko varma toimenpide vahinkojen estämiseksi.

Asennuksen yhteydessä valvokaa, että putkiaukko sisäyksiköstä ulos tulee ilmatiiviisti suljettua hörynsulkumuoviin tai -paperiin.
Edelleen joillakin asentajilla on virheellinen luulo, että mineraalivilla on ilmatiivis !!!

Lämmösiirtoputkien eriste on suojattava linnuilta joko kotelolla tai helposti pienille puille tarkoitetulla runkosuojamuovilla.

RAKENNUSALAN KORJAUSRAKENTAMISKOULUTUS

Artikkeli Länsi-Uusimaa lehdessä 12.4.2017; Ihmiskauppa rakennusalan suurin uhka. Onko syy-yhteyttä ?
Koulutusleikkauksista on noussut iso haloo. Asia on mielestäni osin aiheellinen myös koulutuslaitosten aikaansaanosten - mm. rakennusalan koulutuksen kehittymisen hitaudesta johtuen. Koulutuksen tulisi olla ajan hermolla. Jo vuosia olisi ollut aika kehittää korjausrakentamiskoulutusta aidosti ja dynaamisesti. Sitä ei ole tehty. Osin tästä syystä myös tietynlainen työttömyys ja työvoimapula vaivaa rakennusalaa.
Yhdessä blogissani olen ottanut kantaa vain yhden koulutuslaitoksen, Luksian tekemiseen. Vastaavaa olisi tehtävissä suuressa mittakaavassa, sillä korjausvelka on niin suuri. Sitä on kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä ja ykstyiskiinteistöissä. Tilaajien tulee vaatia laadukasta lisäkoulutusta ammattilaisille työttömille ja uusille tulokkaille.

Mielestäni em. on yksinkertainen ja tehokas keino rakennusalan työttömyyden/työvoimapulan poistamiseksi ja yritysten ammattimaisen työvoiman saamiseksi.  Koulutuslaitoksilla tulisi kehittää koulutusta ja kouluttaa korjausrakentajia jopa omissa huonokuntoisissa kiinteistöissään, sekä kuntien ja valtion omistamissa kiinteistöissä halutessaan tehokkaasti ja kohtalaisen nopealla aikataululla. Koulutuskustannuksista vastaisi osittain työkohteen tilaaja, koska kunnostushyöty tulisi myös kiinteistön omistajalle. Hieman hitaammin, mutta edullisemmin. Ei siis tekaistuja koulutuskohteita vaan tarvevaatimusten perusteella - ja tarvetta riittää. Kouluttajien ammattiosaamiiseen, sekä työnjohdon ja valvonnan erikoisosaamiseen tulee projekteissa kiinnittää erityistä huomiota.
Lisäksi kotitalousvähennys tulisi ulottaa jonkin suuruisena myös pieniin asunto-osakeyhtiöhin, lähinnä rivitaloyhtiöihin. Siis osakkaille, jotta 60-80 -lukujen taloyhtiöiden suuret korjaustarpeet ja asumisterveysongelmat saataisiin parempaan jamaan. Ihmettelen, että rakennusala ei ole herännyt tähän mahdollisuuteen. Tämä toisi töitä kyläkeskittymiin ja pieniin taajamiin ja kaupunkeihin aivan eri mittakaavassa, kuin kotitalousvähennys esim. puutarhajuhliin ja synttäritapahtumiin.

Asiaa olen sivunnut mm. 5.2.2015 blogissani http://perinnekorjaus.blogspot.fi/ Luksia

KIERTÄVÄT "KOSTEUSMITTAAJAT" - VAROKAA HEITÄ

Olen kuullut #kosteusmittaajista, jotka haluavat tulla taloon - varsinkin vanhusten taloon - koska epäilevät että talon vanhuuden tms. syyn takia heillä voi olla #kosteusvaurio.

Sitten mitataan kosteus käytössä olevista tiloista ja todetaan että märkää on.
Samalla tarjotaan #kylpyhuoneremonttia ja tosi suolaiseen hintaan.
Tällainen tilanne on aina #eturistiriitatilanne.

Älkää uskoko näitä jobbareita. Samoin on tilanne #savupiipun "kuntotarkastajien" kanssa sekä #salaojittajien ja #kattofirmojen kanssa.

Varmistakaa että #vanhempanne tai #naapuri ei haksahda.

#Nuohooja tarkastaa piiput ja tulipesät.
#Kuntotarkastaja / #kuntokartoittaja tarkastaa #rakenteiden kunnon, "salaojien tarpeen tai niiden toimivuuden.
Kuntotarkastaja tarkastaa myös vesikattojen kunnon sekä ullakon ja turvallisen toimivuuden.

Sen jälkeen tarvittaessa voidaan pyytää #tarjouksia ja #kustannusarvioita.

RINTAMAMIESTALO - NIITÄ ON MYÖS ONGELMATTOMIA, MUTTA...

40-60 -lukujen talojen ongelmia ovat lähinnä #yläpohjan (vesikatto) #kondenssivesiongelmat ja alapohjan, lähinnä kellarikerrosten kosteusongelmat ja #kreosoottia sisältäneiden kosteuseristeiden käyttö sokkeleissa ja ala-, sekä välipohjissa.
Taloihin, joihin on asennettu joko alunperin tai jälkiasennuksena peltikate, eikä aluskatetta kuten päre, pahvi tai kovalevy, ongelmia tulee vuosittain, sillä useiden viikkojen ajan ulkolämpötila aiheuttaa ilman kosteuden tiivistymisen peltikatteen alapintaan. Toki samaa tapahtuu tiilikatteessakin, mutta ei niin voimakkaasti. Kun #aluskatetta ei ole, valuu kondenssivesi eristeisiin. Tällaisissa tapauksissa vesikattoremontissa myös eristeiden vaihto on mielestäni tarpeellinen, jopa pakollinen. Muitakin ongelmia yläpohjassa esiintyy mm. vähäisen eristyksen ja siitä seuranneen lämpövuodon aiheuttamia. Taloissa, joissa ullakkohuoneissa on harjan muotoiset sisätilat, eristeitä ei pääse tarkastamaan ilman vesikaton aukaisua tai sisäkattoonkin aukaisua. Se on iso ongelma.

#Kosteat kellarin perustukset eivät välttämättä ole suuri ongelma, kunhan tuuletus pelaa eikä betonipintoja peitetä. Iso osa kellaritaloista on pilattu tee-se-itse- asentajien vähäisen kosteuskäyttäytymisen tiedon pohjalta. Pinnat tiivistetään ymmärtämättä seurauksia. 
Kellareiden sisäpuoliset remontit ja salaojitustyöt vaativat perusteellisen talokohtaisen suunnitelman onnistuakseen. Näiden talojen lämpö- tai routaeristämiseen tai #vesieristämiseen ei tulisi käyttää tiiviitä polyuretaanikerroksia, sillä maaperää ei pysty vaihtamaan ja muotoilemaan niin, että vesihöyryn nousu voidaan estää. Varsinkaan savi-hiesupohjissa. Rakenteesta tulisi saada vesihöyryä läpäisevä, mutta kapillaarista siirtymistä ehkäisevä.
Vanha antura tai sokkeli makaa yleensä joko saven tai hiesun päällä, joten sille ei voi tehdä mitään. Siksi sokkeliin väistämättä nouseva kosteus tulisi saada haihtumaan niin sisään- kuin ulospäin.

TALON OSTAJAN KOMPATUSKIVI - KELLARI

Ongelmatonta kellaria on ollut vaikea rakentaa, varsinkin rinteeseen, laaksoon ja tasamaalle.
Ja on edelleenkin.

Tämä koskee niin pientaloja kuin suuriakin hankkeita.
Vaikka kellareiden ulkoseinä - sokkeli - onkin vuorattu alunperin bitumilla tai patolevyillä salaojaremonttien yhteydessä, ei talon alle ole voitu asentaa pitävää vedeneristettä.
Sen takia kosteissa maaperissä hiekka-, sora- tai multa-savipohjaisissa täyttömaissa kapillaarinen kosteus nousee aina perustuksiin. Siis anturaan, kivijalkaan ja maanvaraiseen betonilaattaan.
Tuuletuksen puuttuminen tai vähäinen tuuletus aiheuttaa kosteuden siirtymistä vesihöyrynä rakenteisiin - myös jonkin verran yläpuolisiin pohjiin.
Kun näissä tiloissa on vielä orgaanista materiaalia kosteita betonipintoja vasten, on ilmeinen vaara haitalliselle mikrobikasvustolle. 

- Lisäksi mahdolliset kreosoottia sisältävät bitumisivelyt betonisokkelin sisäpintaan tai välipohjabetoniin heikentävät asumisterveyttä.

Kun edellä mainittuja materiaaleja on pinnoitettu, on tilapäisesti saatu kuivaa rakennetta sisätiloihin, sillä piilossa oleva kosteus ei näy ehkä vuosiin tai vuosikymmeneen pinnoilla. Mutta alla muhii, eikä sieni-itiöt tai kaasumaiset yhdisteet välitä pinnoitteista. Ne kulkeutuvat läpi sekä ilmavirran mukana ilmavuotokohdista.

Siksi talon ostajan on hyvä tietää mahdollisimman tarkkaan pinnoitettujen kellaritilojen rakenteet pinnan alla. Eikä tieto vielä auta, ellei osaa tulkita ko. kerrosten toimivuutta ja käytännöllisyyttä.
Väärät materiaalit rakenteessa ja vielä liian tiivit pintarakenteet takaavat varmasti kosteusvaurion.

Sitä on joskus vaikea havaita - varsinkin kokemattomalla ensiasunnon hankkijalla varsinkin jos remontointi on suhteellisen tuore.

Vanhan - ja usein myös uudenkin talon ostajan on erittäin hyvä syy hankkia asioihin perusteellisesti perehtyvä kuntokartoittaja/tarkastaja - KYMMENIEN TAI SATOJEN TUHANSIEN EUROJEN INVESTOINNIN riski ei selviä pintakosteuden mittaamisella peseytymistiloista ja keittiöstä.

Edellä kirjoitetun on vain pieni raapaisu mahdollisista ongelmista ja aiheuttajista.
TILAA AINA PERUSTEELLINEN KUNTOKARTOITUS.
Kustannuksena se on vain promilleluokkaa ottamastasi riskistä.

http://www.kosteus-jakuntokartoitus.fi/

PANU KAILAN NEUVOT - OSAN KYSEENALAISTAN ! Tämä on edelleen ja tulevaisuudessa ajankohtainen ja huomioitava epäkohta.

Kaila neuvoo median neuvontapalstoilla asentamaan kaapistot ja kirjahyllyt ulkoseiniä vasten tehokkaaksi lämmön eristäjäksi. Sitä se onkin.

Rakennusten kuntotarkastuksia tehtyäni - ja jo ennen tätä työtä - olen havainnut tässä ongelman joka ei ole mitätön varsinkin heikosti eristettyjen 1960-70 -lukujen taloissa.

Tänä päivänä siitä kiistellään termillä liian paksu eristys yhdistettynä höyrynsulkumuoveihin.
Paksussa eristeessä kylminä kausina kastepiste siirtyy syvälle eristeisiin ja muovikelmut saavat eristekerroksissa aikaan oman, talon rakenteisiin kuulumattoman mikroilmaston. Hyvän kasvualustan homeille ja sienille.

Tarkastuksissa olen havainnut kylmäkomeroiden ja kaappien aiheuttavan samanlaista ongelmaa hieman eri tavalla. Vähällä eristyksellä varustetuissa seinissä kaappien suojatessa huoneiston lämmön siirtymistä seinärakenteeseen muodostuu kastepiste erittäin lähelle sisärakenteita, jopa seinän ja kaapin väliin.
Sen seurauksena löytyy mikrobikasvustoja kaappien ja komeroiden sisältä, sekä seinäpinnoista hyllyjen takaa.
Samaa ongelmaa aiheuttaa mm. keittiökalusteiden umpinaiset sokkelit. Jopa uusissa rakennuksissa kylmyys leviää betonilaattaa pitkin kaappien edustoille. Mitä tapahtuukaan umpisokkeleissa varsinkin kulmissa, joissa tiiveydessä on usein ongelmia.

Em. johtuen suosittelenkin avaamaan kaapistojen sokkelien levytyksiä ja uusrakentajille ja remontoijille jaloilla, ilman etulevyjä seisovia kaappeja - niin kotiin kuin mökeillekin.

LUKSIA- LOHJALLA NÄYTÖN PAIKKA - JA MAHDOLLISUUS

Luksian Lohjalla omistama Puu-Anttila on päästetty huonoon kuntoon välinpitämättömällä huolenpidolla.

Koska kysymyksessä on iso suojeltu hirsirakennus, sen korjaustavoissa ja korjausosaamisessa on omanlaisensa haasteet.

Siinä piilee myös mahdollisuus ja näytön paikka oppilaitokselle, joka kouluttaa myös rakennusalalle osaajia. Koulutus on kuitenkin suuntautunut pääosin uudisrakentamiseen ja jonkin verran korjausrakentamiseen. Ei kuitenkaan perinnerakennusten korjaukseen, restaurointiin tai entistämiseen. Tietääkseni.

Koska Puu-Anttilassa sekä useassa Länsi-Uusimaan kuntien ja kaupunkien omistamissa vanhoissa rakennuksissa on paljon korjausvelkaa, tulisi alueen koulutuskuntayhtymän panostaa vanhojen rakennusten korjausrakentamiskoulutukseen.
Tämä koulutusmuoto toisi vain voittoja alueelle, sillä historiallisten rakennusten korjaustyövoimaa löytyisi oman alueen sisältä vuosikymmeniksi eteenpäin. Oppilaitoksella olisi runsaasti eritasoisia työharjoittelupaikkoja. Valtion koulutustuki keventäisi lähinnä oman kohteen korjauskustannusta, sekä kuntien korjausvelan kustannusta.

Rakennustyövoimaa on tällä hetkellä paljon työttömänä ja tilanne tulee käsitykseni mukaan jatkumaan 1-2 vuotta saman suuntaisena. Sopivaa koulutettavaa tekijää on siis saatavilla. Lähtisin kuitenkin siitä, että koulutettavilla tulee olla asenne kohdallaan. Tähän työhön tulee haluta. Siihen ei voi pakottaa.
Siksipä erikoistumiskoulutusta pitäisi kohdistaa jonkin verran sekä alalle uusille ja sopivassa määrin jo rakennusalan peruskoulutuksen saaneille, että myös osaaville rakennusmiehille.
 Oppilaitos tarvitsee myös itse alan osaajia. Opetukseen, työnjohtoon ja valvontaan. Näitä palveluja voidaan myös ostaa projektin alihankintana.

Jotta tuote varmasti toimisi, niin kunnat tilatessaan vanhojen koulu- ym.rakennusten korjaustöitä edellyttäisivät, että työvoimasta riittävä osa eri tasoilla työskentelevistä pitää olla erikoiskoulutuksen ja kokemuksen omaavia.

KUNTIEN KORJAUSRAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN HUOLENPITO

Hyrsylän ja Puu-Anttilan mutkat

Lohjan kaupungilla, kuten varmasti myös naapureilla on käsissä vanhojen rakennusten kunto-ongelma. Syitä nykytilaan on useita.

Yksi tärkeimmistä on rakennusten käyttötarkoitusten ja käyttötapojen muutokset.

Siihen liittyen rakennusten käyttötarkoitusten muutostöiden vaillinainen suunnittelu, työnjohdon osaaminen vanhojen rakennusten muutostöissä, välinpitämätön ja ajattelematon viimeistely eli itse korjaustyön toteutus. Ja lopuksi kaikkien em. vaiheiden valvontaosaaminen ja -osallistuminen aktiivisesti.

Käyttöhistorian aikainen kiinteistöjen kunnon ja toimivuuden valvonta ja pikainen vahinkojen kunnostaminen on laiminlyöty. Kun säästettiin tiettyyn rakennukseen kohdistuva talonmiehen vuosikustannus 10-15 tuhatta euroa, niin moninkertaisella summalla korjattiin – ja tehtiin sutta. Tästä lyhytnäköisestä säästöstä on tullut miljoonien kustannus kaupungille.

Puu-Anttilan tarina on aika selkeä. Olen tutkinut perusteellisesti rakennuksesta tehdyt kuntokartoitusraportit vuosilta 2006 ja 2013.

Vuoden 2006 raportti on kiinnittänyt huomiota useaan seikkaan, joihin omistajan olisi pitänyt suhtautua vakavasti. Samoja asioita tuli esiin vuoden 2013 raportissa: Alapohjan jätteet, läpivientien tiivistämättömyys, vesikaton vuoto jne. Kaikki tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa epäterveelliset työolosuhteet. Energiaremontissa ullakolle asennettu ilmalämpöpumppu on pahin esimerkki ammattitaidottomuudesta niin suunnittelun, asennuksen kuin valvonnan osalta. Kaikki ovat epäonnistuneet.

Lyhyesti voi sanoa, että rakennuksen viimeisinkin omistaja on kutakuinkin laiminlyönyt sille kuuluvat tehtävät julkisen, suojellun rakennuksen kunnossapidosta, jonka seurauksena henkilökunta ja opiskelijat ovat voineet altistua terveydelle haitalliselle huoneilmalle. Välinpitämättömyyttä osoittaa se, että monet näistä vaurioista ovat olleet näkyvissä. Aiheutetut vahingot ovat mittavat. Vastuunkantajia pohtikoon omistajat, eli myös Lohja, joka on mukana kuntayhtymässä.

Puu-Anttilalle on saatu tilattua korjauskustannusarvio. Aika nopeasti saatiin loppusummaksi 5 miljoonaa euroa!

Mielestäni työjärjestys ei ole onnistunut. Koska rakennus on iäkäs, aikansa tavalla tehty ja sitä on useasti korjailtu ja muutettu matkan aikana, on mahdotonta tehdä luotettavaa arviota korjauskustannuksista. Varsinkaan kun vauriot on vasta pintapuolisesti arvioitu.

Kustannusten muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti tuleva käyttötarkoitus. Tietenkin vaikuttaa myös se millaiseen ”asuun” rakennus halutaan korjata. Tuleeko siitä perinteinen lisäeristämätön, pinkopahvein ja ekopaperein tuulensuojattu hirsitalo, muuten lisäeristetty, vai peräti matalaenergitalo ?

On turhaa tehdä kustannusarviota korjauksesta, ennen kuin vauriot ovat kokonaisuudessaan esillä. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksen sisustan remonttilevytykset ja vähänkään kosteudelle altistuneet rakenteet ja kaikki eristeet on purettava. Kustannuksena tämä voi olla kokonaiskustannuksista 5-10%. Sen jälkeen on korjauskustannusarvion vuoro rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Väitän, että yksinkertaista, laadukasta toimintatapaa noudattaen rakennus on korjattu terveelliseen käyttökuntoon 1,5 miljoonalla.

Hyrsylän mutkat. Pannaanpa tuulemaan ! Reikiä riittävästi niin hyvä tulee. Onkohan näin ?

Jos koulua halutaan käydä kevät turvallisesti, mielestäni tuuletus pitäisi järjestää siten, että ennen siivousta rakennus saatetaan ylipaineiseksi kevään ajaksi suoraan ulkoa otettavalla esilämmitetyllä ilmalla. Näin estetään ilman kulkeutuminen sisätiloihin vaurioituneiden rakenteiden kautta.

Kuntokartoituksen mukaan rakennuksessa on useita kosteusvaurioita, mm. yläkerran huoneiden eristetiloissa ja alapohja-/runkorakenteissa. Näitä ei liene vielä avattu. Tämäkin rakennus on saatavissa hyvään käyttökuntoon yksinkertaisilla, laadukkailla toimintatavoilla.

Tästäkään rakennuksesta ei pidä tehdä korjaussuunnitelmaa ennen perusteellista vauriokartoitusta.

Kymmenien miljoonien omaisuus vaatii ammattimaista huolenpitoa. Jatketaanko ”säästämistä” ?

Jussi Törmänen, perinnerakentaminen ja -korjaus

SYMMETRISEN KAUPUNGIN KEHITTÄJÄ

Em. otsikolla hakee Joensuun kaupunki määräaikaiseen työsuhteeseen kaupungin ilmeen ja toiminnallisuuden kehittäjää. Tehtäviin kuuluu mm. Symmetrisen kaupungin kehittämissuunnitelman laatiminen, eri osapuolten hankkeiden edistäminen ja koordinointi, vuorovaikutuksen järjestäminen ja toimivan yhteistyösuhteen luominen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Myös Lohjalla olisi tällaiselle kehittäjälle suuri tarve ja jopa tilaus.

Yksin kaupunkihallinnon sisältä puuttuu eteenpäin vievä ajantasainen neuvottelu- ja keskusteluyhteys eri hallinnonalojen välillä. Seuraan aktiivisesti päätöksentekoelimien toimintaa ja olen ymmälläni siitä, että eri hallinnonalojen valmistelu yms. toiminta voi kestää kauankin niin, että toinen, ko. asiaan liittyvä yksikkö ei ole tietoinen suunnitelmista, saati yksityiskohdista.

Jos em. arvio on virheellinen, silloin tiedotuksessa ”rivikuntalaiselle” on suuri laiminlyönti.

Kun tähän lisätään kaupungin monipuolinen yrityssektori, harrastajaryhmät ja muu vapaaehtoistyö, niin soppa on sellainen kuin se tänä päivänä Lohjalla on.

Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun viitaten voidaan mielestäni käyttää termiä korttelisuunnittelulautakunta tai käyttää jopa pienempää yksikköä kuin kortteli. Tällaisella jänteettömällä suunnittelulla ei yrityssektori voi tehdä omia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Tavallinen kaupunkilainenkaan ei voi tehdä omia tulevaisuuden suunnitelmia kovin kauas, sillä tämän päivän viihtyisä asuin- ja virkistyspaikka voi jo ensi vuonna olla liikenteen solmukohta tai betonilähiö. Toisaalta taas toimeenpano voi kestää vuosikymmenen.

Lohjalla vanhana teollisuuskaupunkina on samantyyppisiä ongelmia muuttua kuin pienillä maaseutukeskuksilla. Maaseutuväki ei ole ollut kiinnostunut kehittämään omia keskuksiaan ja teollisuuskaupungit ovat menneet teollisuuden ehdoilla. Kun on tottunut näkemäänsä, niin kolkko, arkinen teollisuusalue lähiseudun betonilähiöineen on juurtunut syvälle. Mahdollista muutoksella saatavaa kauneutta omassa kaupunkiympäristössä ei pysty kuvittelemaan, vaikka joskus pistäytyisi ulkomailla tai naapurikunnissa sitä ihailemassa. Lyhyesti; ”kun on tottunut rumuuteen, ei muuta osaa kaivata”.

Tilaus määräaikaiselle kaupungin kehittäjälle on olemassa. Kaavoituksessa räpistellään yksittäisiä kohteita, matkailussa ei ole saatu laajaa kokonaisuutta hallintaan, kaupunkikeskustan viihtyisyyden eteen ei olla valmiita panostamaan ja lohjalaiseen historiaan kuuluvia elementtejä ollaan tuhoamassa. Mikä pahinta, paluumuutto pääkaupunkiseudulle on alkanut.

Yksi tärkeimmistä asumisen kriteereistä on viihtyvyys, jossa ympäristöllä on tärkein rooli. Viihtyvyys on suuri tekijä myös matkailijalle ja mökkiläiselle.

Lohjalla on viime aikoina yritetty kehittää matkailua yksittäisen kärkihankkeen muodossa. Se ei mielestäni ole oikea tie. Elämyskaivos ei voi toimia yksin. Kestävä matkailun kehittäminen vaatii monipuolisen verkoston ja siksi lähivuosien muutokseen tulee rakentaa laajempi suunnitelma. Siihen suunnitelmaan tulee sisällyttää Porlan historiallinen kalanviljelypuistoalue, Aurlahti sekä taajaman kaikki merkittävät rakennukset, muut kohteet ja reitit sivukylät mukaan lukien. Laajempi visio koko kaupungin kehittämissuunnitelmista toteutusaikatauluineen olisi Kaupungin kehittäjän työn kuva ja se suunnitelma toteutettaisiin 5 – 15 vuoden kuluessa.

Kaupunki luo mahdollisuudet, kaupunkilaiset toteuttavat. Silloin voitaisiin puhua kaupungin investoinneista asukkaidensa ja yritysten hyväksi. Nyt olis aika rueta töihin.

Kosteus- ja Kuntokartoitus ja tarkastus

www.kosteus-jakuntokartoitus.fi
apua oman kiinteistön kunnosta huolehtimiseen ja kunnossapitoon. Avuksi myyjän ja ostajan realistiseen kiinteistön arvostukseen ja arvon määritykseen.

KUNTOKARTOITUKSEN, PERINNERAKENTAMISEN JA -KORJAUKSEN HISTORIA JA TULEVAISUUS

Perinnerakentamisen ja korjaamisen historiani alkaa 1970-80 luvuilta.
Noina aikoina kotipaikkakunnallani Kuusamossa se oli silloin lähinnä purkamista. Sekin opetti pikku hiljaa jotakin.

Varsinaisesti ensimmäinen korjauskohteeni oli pienen kalamajan korjaustyö Kuusamon Kantojärvellä. Silloin en tosin vielä edes haaveillut sen luonteisesta työstä.
"Tauti" iski lopullisesti 2000 -luvun alussa hankittuani vanhan kunnalliskodin 11 rakennuksen kiinteistön. Siitä tuli korkeakouluni.

Kyseisen koulujakson tuotoksia voitte katsella facebook -sivullani https://www.facebook.com/Perinnerakentaminen.Ja.Korjaus.

Täydennän kuvakirjastoa jaksoittain, sillä kuvasto sisältää tuhansia kuvia pelkästään yhdestä kohteesta.

2010 muutettuani ensin Vihtiin ja sittemmin Lohjalle hain koulutuksella lisää osaamista ennestään vahvaan käytännön tietämykseen ennen kaikkea uudempien rakennusten ongelmien selvittämiseksi.
Rakennuttajakoulutus, kosteudenmittaajan sekä kuntotarkastajan koulutus ja omatoiminen tiedonhaku
varmistavat jatkuvaa kehittymistä.

Mikä ajaa eteenpäin!
- Olin jo aiemmin ollut tekemisissä mm. märkätilojen rakentamisen kanssa ja huomannut, kuinka huolettomasti niitä oli rakenneltu ja korjailtu. Myös rakennusmateriaaleissa oli puutteita, joiden vuoksi niitä ei olisi saanut käyttää siihen, mihin valmistaja oli niitä suositellut.

- Tee-se-itse, vaikka teetkin itsellesi, ei aina ole kestävin ja terveellisin eikä edullisin ratkaisu, jos et ole perehtynyt perusteellisesti eri materiaalien kosteuskäyttäytymiseen.

- Myös rakennusluvat ovat jääneet usein hoitamatta juuri ongelmakohteissa. Lupamenettely olisi paljastanut useimmat puutteelliset suunnitelmat. Niitä pitäisi pystyä paremmin kartoittamaan.

- Ongelmakohteissa on edelleen paljon pelastettavissa ja omistajilla on niissä omaisuus kiinni.

- Kuntotarkastuksia tehdään heikosti. Koulutusjärjestelmien lisenssit tai iso taustayritys ei aina takaa perusteellista tarkastusta. Jos työkokemusta rakentamisesta tai korjaamisesta puuttuu, käytönnön selvitely ei ole yksinkertaista kuvien lukemista. Sen olen havainnut.
Myös kiinteistönvälittäjien työtarjousten jatkumistarve luo tietynlaista ongelmaa.......
Näistä on päästävä eroon.

- Haluaisin avoimen järjestelmän, jossa kuntotarkastusraportti liitetään kuntien rakennustarkastusasiakirjoihin. Siten mm. asuntokaupassa se olisi käytettävissä, vaikka myyjä ei sitä haluaisikaan. Näin voi olla tapauksissa, joissa tarkastus on tuonut liikaa ongelmia esiin.
Mukavampi raportti taas saisi uuden näkökulman verrattaessa uuteen. Tämä pakottaisi kuntotarkastajat tarkempaan tarkastukseen ja raportointiin agressiivisempien kiinteistönvälittäjien "mielipiteitä" huomioimatta.